Luonnonkatastrofit Filippiineillä
Filippiinit on monenlaisten katastrofien aluetta: hirmumyrskyt eli taifuunit, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tsunamit ja monet muut luonnononnettomuudet koettelevat maata joka vuosi ja aiheuttavat lukuisia kuolonuhreja. Ennen maahan lähtöä käy tutustumassa säätiedotteisiin ja varoituksiin.
Matkailijan varautuminen
Moniin katastrofeihin on melko mahdoton varautua muuten kuin hankkimalla mahdollisimman paljon tietoa luonnonilmiöistä ja toimimisesta vaaratilanteissa.
Taifuunin uhatessa kannattaa välttää matkustamista maan sisällä, etenkin myrskyn keskusalueilla. Liikkuminen taifuunin aikana ja muutama päivä sen jälkeen voi huomattavasti vaikeutua teiden, siltojen ja muun infrastruktuurin tuhoutumisen takia. Meri aaltoilee taifuunin jälkeen voimakkaasti ja estää vesiliikennettä.
Paikalliset ihmiset tuntevat yleensä tarkkaan tilanteen, joten heihin kannattaa turvautua.
Ongelmana on, että ihmiset eivät aina noudata varoituksia eivätkä evakuointiohjeita tai heillä ei ole paikkaa, mihin mennä, tai kykyä lähteä. Moni ei mielellään jätä vähäistäkään omaisuuttaan. Tsunamivaroituksiin (samoin kuin maanjäristys- ja tulivuorenpurkausvaroituksiin) ei ehkä suhtauduta vakavasti, koska aina ei katastrofia synnykään. Taifuuni taas tulee aina varmasti ja sen liikkeitä pystytään seuraamaan. Ihmiset ovat tottuneet ottamaan taifuunin vakavasti.
Filippiineille lähtiessä ei kuitenkaan kannata ajatella vain katastrofeja. Useimmiten matkailija selviää siellä ilman sen suurempia ongelmia kuin kuumuus.
Auta lahjoittamalla rahaa
Kun katastrofi tapahtuu Filippiineillä, tarvitaan pikaisesti apua. Paras tapa on toimia suurten avustusjärjestöjen kautta, joilla on valmiudet hoitaa avun perille menoa. Pahat kielet väittävät, että suuret järjestöt vain panevat rahat omaan taskuunsa tai että niiden byrokratiaan kuluu avusta suurin osa. On totta, että järjestöjen pyörittämiseen kuluu tietysti osa rahoista, mutta toisaalta ne auttavat paremmin koko kansaa. Pitkällä tähtäimellä tuhoutuneen kylän asukkaiden yhteinen etu on esimerkiksi rakentaa koulu uudelleen sen sijaan että lähetettäisiin vain joillekin kylän asukkaille rahaa.
Monet avustusjärjestöt keräävät rahastoja katastrofien varalle. Ne voivat toimia nopeasti suuren onnettomuuden sattuessa. Esim. vuoden 2013 taifuunin jälkeen avustajiin kuuluivat Suomen Punainen Risti, Kirkon ulkomaanapu, Unicef, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, SOS-lapsikylä, Suomen ev.lut. kirkko, Suomen World Vision ja Suomen Lions-liitto. Tarkista kustakin järjestöstä tavat, joilla voit auttaa.
Vapaaehtoistyöhön Filippiineille?
Vuoden 2013 Yolanda-taifuunin jälkeen monet halusivat lähteä sinne omin käsin auttamaan. Sekä suomalaiset että filippiiniläiset järjestöt toivoivat silloin, että löytyisi vapaaehtoisia auttajia, joilla on jokin tarpeellinen ammattitaito. Tärkeimpiä ovat terveydenhoito-, rakennus-, insinööri-, sähkö- jne. alojen osaajat. Vapaaehtoisen pitää olla aloitteellinen ja tervejärkinen. Hänen täytyy pystyä huolehtimaan omien tarpeidensa lisäksi myös monien muiden tarpeista. Harkitse siis ensin, onko sinusta siellä todella apua – vai olisiko enemmän apua rahan lähettämisestä niille, jotka pystyvät siellä auttamaan?
Esimerkkejä katastrofeista
Taifuuni Yolanda 8.11.2013 oli ehkä voimakkain koskaan Filippiineille rantautunut hirmumyrsky
Taifuuni Yolanda (kansainväliseltä nimeltään Haiyan) on aiheuttanut valtavaa tuhoa Filippiineillä. Kun se perjantaina 8. marraskuuta 2013 iski Filippiineille, se oli voimakkuudeltaan korkeimmassa luokassa 5 (Saffarin-Simpsonin hurrikaaniasteikolla). Tuulennopeus oli yli 100 m/s, tai yli 80 km tunnissa, puuskissa paljon enemmänkin (on kerrottu jopa 300 km tunnissa lukemista). Se tuotti 5–6 metriä korkeita aaltoja.
Valtavat äkillisesti nousseet aallot ovat pyyhkineet kokonaisten kylien yli. YK:n mukaan rannikkoalueet ovat kärsineet massiivisia tuhoja. Suuria aluksia on paiskautunut rantaan, rakennuksia ja kouluja on tuhoutunut ja viljelysmaata mennyt pilalle.
Satojatuhansia ihmisiä joutui lähtemään kodeistaan. Myrsky runteli erityisesti itäisiä Samarin ja Leyten saaria, missä Taclobanin kaupunki kärsi ehkä eniten. Myös Panayn saarella Roxasin ja Capizin kaupungit tuhoutuivat pahoin. On arvioitu, että taifuunissa surmansa saaneita olisi ollut yli 6 000. Kaikkia uhreja ei ehkä koskaan löydetä.
Taifuuni eteni niin nopeasti, että maanvyöryjä aiheuttavilta, pitkäaikaisilta sateilta vältyttiin.
Tulvat keski-Luzonilla elokuussa 2012
Taifuunin jälkisateet yhdistyneenä lounaismonsuuniin aiheuttivat 12 päivän pituiset rankkasateet elokuun alussa. Seurauksena olivat ennennäkemättömät tulvat mm. Manilan jokien levitessä kaduille. Yli 300 000 joutui jättämään kotinsa ja lukuisat ihmiset hukkuivat.
Syksyn 2011 hirmumyrskyt
Hirmumyrskyt Pedring (27.9.) ja vajaata viikkoa myöhemmin (1.10.) iskenyt Quiel surmasivat kymmeniä ihmisiä Filippiinien pääsaaren, Luzonin keskiosissa aiheuttaen myös valtavat aineelliset vahingot tulvien ja maanvyöryjen seurauksena. (Pedringin kansainvälinen nimi on Nesat ja Quielin nimi on Nalgae.) Nämä peräkkäiset taifuunit olivat järjestyksessä 16. ja 17. vuonna 2011.
Perjantaiyönä 16.12. hirmumyrsky Sendong (kansainväliseltä nimeltään Washi) iski epätyypillistä reittiä Filippiinien eteläiselle suursaarelle, Mindanaolle. Pahiten kärsivät Cagayan de Oron ja Iliganin kaupungit Mindanaon pohjoisrannalla. Myrskyä seuranneissa tulvissa kuoli useita satoja ja tuhansien kodit tuhoutuivat. Tuhot olivat seurausta paitsi tuulista ja rankkasateista myös liiallisista metsien hakkuista ylempänä vuorten rinteillä, mistä aiheutui maanvyöryjä ja tulvia.
Huom! Muun muassa Filippiinien Punainen risti kerää varoja uhrien auttamiseksi. Lisäksi Filippiineillä on usein paikallisia keräyksiä.
Filippiineillä sattuu vuosittain keskimäärin 23 taifuunia. Joka vuosi taifuunien takia saa surmansa kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä, sillä voimakkaiden tuulten lisäksi vahinkoa aiheuttavat rankkasateet, tulvat ja maanvyöryt. Taifuuneja esiintyy useammin sadekaudella kesäkuusta joulukuuhun, mutta niitä voi sattua milloin tahansa. Itärannikko on vaarallisinta aluetta.
Säätiedotteet ja varoitukset
Säätiedotteita ja varoituksia on luettavissa mm. seuraavilta sivuilta:
PAGASA (Philippine Atmospheric Geophysical and Astronomical Services Administration),
http://www.phivolcs.dost.gov.ph/
Tietoa erilaisista luonnonkatastrofeista myös National Disaster Risk Reduction and Management Councilin sivulla:
Tsunamit Filippiineillä
Maanjäristykset ovat erittäin tavallisia ja toisinaan niistä seuraa myös hyökyaaltoja. Viime vuosikymmenten pahin tsunami kohtasi Davaon kaupunkia Mindanaolla vuonna 1976 (kuolleita 8000) ja viimeisin oli Mindoron saarella marraskuussa 1994 (kuolleita 70). Jälkimmäinen todistaa, että myös Etelä-Kiinan meren puolella voi hyökyaaltoja syntyä, tavallisestihan Tyynenmeren rannikkoa pidetään vaarallisempana alueena etenkin taifuunien osalta. Tsunameja pahentaa rannikon mangrove-metsien häviäminen kala-altaiden ja muun elinkeinotoiminnan tieltä.
Varoitusjärjestelmät; tsunamit ja taifuunit
Filippiinien sää- ja myrskytiedotuksia antavalla ilmatieteen laitoksella (PAGASA) on väitetty olleen varojen puutteen takia viime aikoina vaikeuksia hoitaa tehtäväänsä. Väitetään, että mm. syksyn 2004 taifuuneissa olisi menetetty paljon vähemmän ihmishenkiä (nyt useita satoja) ja päästy pienemmillä aineellisilla vahingoilla, jos varoitusjärjestelmä olisi todella ajantasainen. Aasian katastrofin jälkeen hallitus onkin myöntänyt PAGASAlle lisää varoja järjestelmän parantamiseen.
Radioasemat ovat toistaiseksi levittäneet kohtalaisen tehokkaasti varoitukset uhkaavista katastrofeista, erityisesti taifuuneista, jotka ovat paljon yleisempiä Filippiineillä kuin tsunamit. Myös Tyynenmeren aluetta koskeva tsunamivaroitusjärjestelmä on toiminut maassa vuodesta 1965. Kun merellä sattuu voimakkaampi järistys, varoitus hyökyaallosta tulee 3-10 minuutissa.
Taifuuni eli hirmumyrsky on sen sijaan hitaammin etenevä ilmiö ja antaa periaatteessa aikaa varustautumiseen. Ensimmäinen taifuunivaroitus annetaan jo päiviä ennen myrskyn iskemistä maahan, kun tuulen voimakkuus ylittää 64 km / t. Sen jälkeen myrskyn etenemisestä seuraa tiedotus kaksi kertaa vuorokaudessa. Koko ajan pyritään ilmoittamaan tarkkaan, mitä reittiä ja millä voimakkuudella myrskyn keskus liikkuu. Varoitus on kolmiasteinen asteikolla (signal) 1-3. Toiseksi on käytössä myös (Saffarin-Simpsonin) viisiasteinen hurrikaaniasteikko. Lisäksi annetaan jatkuvasti ohjeita taifuunista pelastumiseksi. Tämä ei tietenkään silti pelasta kaikkia: joka vuosi taifuuneissa kuolee kymmeniä, joskus satojakin, kuten vuosina 2004, 2009, 2012 ja 2013. Erityisesti taifuunia seuraavat rankkasateet ja niiden aiheuttamat maanvyöryt ovat vaarallisia. Liialliset metsänhakkuut pahentavat tilannetta.
Taifuuneja esiintyy useammin sadekaudella kesäkuusta joulukuuhun, mutta niitä voi sattua milloin tahansa. Itärannikko on vaarallisinta aluetta.
Tulivuorenpurkaukset
Filippiinit kuuluu maailman tuliperäisimpiin ja seismisesti rauhattomimpiin alueisiin. Filippiineillä on 37 tulivuorta, joista 18 on aktiivisia. Paikallisissa uutisissa kerrotaan yhtenään niiden aktiivisuudesta ja varoitetaan lähiseudun asukkaita. Usein varoitukset eivät kuitenkaan tehoa. Noin 800:lle tämä koitui kohtaloksi Pinatubon tulivuoren purkautuessa kesäkuussa 1991 (n. 90 km Manilasta pohjoiseen). Paksun tuhkakerroksen eli laharin alle peittyneen kotiseutunsa joutui jättämään pysyvästi100 000 ihmistä. Pinatubon purkaus oli 1900-luvun toiseksi pahin tulivuorenpurkaus maailmassa. Tuhkaryöppy aiheutti mm. maapallon ilmaston viilenemisen useilla asteilla jopa vuosiksi.
Heinäkuun puolivälissä 2006 tulivuori Mt. Mayon Luzonin saaren kaakkoiskulmalla purkautui niin voimakkaasti, että muutaman kilometrin alueelta vuoren huipusta evakuoitiin kaikki asukkaat.
Mayon-tulivuori on 2462 m korkea ja pinta-alaltaan 250 neliökilometriä. Se on Filippiinien aktiivisin tulivuori, jonka tiedetään purkautuneen 47 kertaa vuoden 1616 jälkeen.
Lue tiedotukset tulivuorten purkauksista ja maanjäristyksistä tältä sivulta: