Fiestat ja festivaalit
Maan eri puolilla vietetään kautta vuoden monenlaisia festivaaleja, fiestoja (pista tai piyesta, pyhimysjuhla) ja muita juhlapäiviä, jotka toisinaan kestävät päiviä tai jopa viikkoja. Kansankarnevaalien lisäksi monia tapahtumia kehitetään myös turisteja houkuttelevaan suuntaan.
Vanhimmat juhlaperinteet ovat kotoisin jo siirtomaavaltaa edeltävältä ajalta, etenkin alkuperäiskansojen suuret juhlat, kuten Tengao ja Fagfagto, joita Luzonin saaren vuoristoisessa osassa Mountain Provincessa asuvat ifugaot, bontokit ja kalingat viettävät. Eri kansojen juhlista on tullut myös merkittäviä turistinähtävyyksiä, esim. t’boli-, manobo- ja subanon-kansojen juhlat Mindanaolla.
Espanjalaiset toivat maahan katoliset juhlat, kuten meillekin tuttujen kirkkopyhien, joulun ja pääsiäisen juhlinnan. Eri pyhimyksillä on kullakin juhlansa ja paikkakunnat muistavat kukin omia suojeluspyhimyksiään. Esimerkkejä katolisista juhlista ovat Quiapon fiesta, Ati-atihan, pääsiäisviikon juhlat ja kulkueet, Santa-Krusan, Peñafrancia-festivaali ja Antipolon pyhiinvaellus. Eräät juhlat ovat suuria spektaakkeleita, joissa näytellään esimerkiksi Raamatun tapahtumia tai Filippiinien kansan historian vaiheita. Monien juhlien taustalla on maatalousyhteiskunnan sadonkorjuujuhlien perinne kuten Obandon hedelmällisyysjuhlilla ja Kalabaw-festivaaleilla. Eräät juhlat sisältävät merkillisiä, toisinaan väkivaltaisiakin piirteitä, kuten hevostappeluita ja härkätaisteluita, jotka poikkeavat kuitenkin espanjalaisesta perinteestä huomattavasti.
Katolisen silauksen lisäksi rituaaleissa ja tavoissa on aineksia edeltävistä pakanallisista menoista. Tyypillisesti katolisissa juhlissa kannetaan kulkueissa erilaisten pyhimysten kuvia. Jotkut veistokset esittävät esim. mustaihoista Jeesusta tai Jeesus-lasta. Nämä perinteet ovat kotoisin Meksikosta, jota kautta espanjalaisten kulttuuri levisi Filippiineille 1500-luvulta eteenpäin.
Muslimeilla on omat juhlansa, joista pääjuhla on Hari-raya Puasa, Ramadan-kuukauden festivaali.
Näiden lisäksi ovat maallisemmat ja modernimmat juhlapäivät, jotka liittyvät Filippiinien nykyaikaan ja kansakunnan historiaan. Näitä ovat esim. itsenäisyyspäivä, EDSA-vallankumouksen vuosipäivä, naistenpäivä, vappu, sankarien päivä, Bataanin päivä ja kansalliskirjailija José Rizalille nimetty päivä. Ks. lisää juhlapäivien sivulta.
Alla on esimerkkejä lukemattomista tapahtumista ja tilaisuuksista maassa.
Kansanjuhlia ja festivaaleja
Huom! Tarkista kunkin vuoden päivämäärät esim. matkailualan päivitetyiltä kotisivuilta.
Musta nasaretilainen (engl. Black Nazarene)
Tammikuun 9. päivä – Quiapo, Manila
Juhlan pääpiirre ovat valtavat kulkueet, joiden keskeinen hahmo on kullatuissa vaunuissa kuljetettu ”musta nasaretilainen”, mustaihoinen Jeesus-veistos, jonka espanjalainen kaljuuna toi aikoinaan Manilaan Meksikosta. Tapahtumapaikka on yksi Manilan keskustan kaupunginosista.
Ati-Atihan
Tammikuun 3. viikolla Kalibossa Panayn saarella
Ati-Atihan on Filippiinien fiestoista suosituimpia ja ehdottomasti villein. Nimi on saatu saaren alkuperäiskansan, negritojen nimestä ”ati”. Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi värikkäänprimitiivisiin asuihin puetut juhlijat maalaavat koko vartalonsa mustaksi ja tanssivat Hala bira! -huutojen ja rytmien tahtiin ympäri kaupunkia. Ati-atihan on myös merkittävä turistipyydys. Perinne tulee kaukaa 1500-luvun alusta.
Pasungay (”sarvien kalistelu”)
Tammikuun 2. lauantaina – San Joaquin, Iloilo, Panayn saari
Härkäfestivaali San Joaquinin rinteillä. Kaupungin ja naapurialueiden valiohärät tappelevat katsojien kannustaessa äänekkäästi. Väitetään kuitenkin, että taistelu ei johda veriseen lopputulokseen.
Sinulog
Tammikuun 3. viikonloppu – Cebu City, Cebun saari
Jeesus-lapselle (Santo Niño) omistettua juhlaa komistetaan suurilla kulkueilla, katutanssikilpailuilla ja paraateilla. Pit Señor -huudot kuuluvat asiaan.
Buling-buling
Tammikuun 3. sunnuntai – Pandacan, Manila
Eräs lukemattomista Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi järjestetyistä juhlista. Buling-buling on uskonnollinen tanssi, jota tanssitaan espanjalaiselta ajalta periytyvissä puvuissa.
Dinagyang
Tammikuun 4. viikonloppu – Iloilo City, Panayn saari
Tuhannet ihmiset pukeutuvat erikoisiin asuihin ja laulavat, tanssivat ja tömistävät jalkojaan vuorokauden ympäri.
Zambulawan
Tammikuun 3. sunnuntai – Pagadian City, Zamboanga de Sur, Mindanaon saari
Subanon-kansan rikas musiikkiperinne esittäytyy tässä juhlassa, joka muistuttaa Pagadian Cityn perustamisesta.
Kynttilöiden Neitsyen fiesta (engl. Feast of Our Lady of Candles)
Helmikuun 2. päivänä – Jara, Iloilo City
Visayas-saarten länsiosan suurin uskonnollinen juhla. Kynttilöitä siunataan ja seurataan kulkueena fiestan pyhimystä, Nuestra Señora de Candelariaa.
Paraw Regatta
Maaliskuun 1. sunnuntai – Iloilo City, Panayn saari
Veneiden soutukilpailu Guimaras-saaren ja Iloilo Cityn välisessä salmessa. Kilpaan osallistuu tuhansia paikallisia rannikon asukkaita veneineen.
Eid-el-Fitr
Ramadan-kuukauden päättyessä muslimialueilla Mindanaolla
Maailmanlaajuiseen muslimiperinteeseen liittyvä festivaali, joka päättää Ramadan-kuukauden. Ajankohta vaihtelee vuosittain.
Via Crusis
Huhtikuun 1. päivänä – Cebu City
Paastoajan juhla. Cebu Cityn ja ympäristön asukkaat menevät kulkueena ristikukkuloille, joiden esikuva on saatu Lourdesista, Ranskasta.
Pak’kaat Kallo
Pääsiäisviikolla – Magpet, Cotabato, Mindanao
Manobo-kansan vuotuinen festivaali, jolla juhlistetaan sadonkorjuuta.
Moriones
Pääsiäisviikolla – Boac, Magpoc, Marinduquen saari
Yksi tunnetuimmista festivaaleista. Osallistujat pukeutuvat värikkäästi roomalaisten sotilaiden ja kenturioiden asuihin. Koko alue muutetaan festivaalin ajaksi näyttömöksi, jolla paikalliset asukkaat esittävät erään roomalaisen sotilaan, yksisilmäisen Longinuksen elämää hänen päänsä katkaisuun asti pugutan. Longinus oli sotilas, joka Raamatun kertomuksen mukaan surmasi Jeesuksen keihäällään.
Turumba
Pitkäperjantai – Pakil, Laguna
Ikivanhaa Neitsyt Marian kuvaa kuljettava kulkue sekä Turumba-laulut ja tanssit kuuluvat tähän festivaaliin.
Ang Pagtaltal sa Guiamaras
Pitkäperjantai – Jordan, Guiamaras
Jordanin vuorenrinteillä pidetty paastoajan esitys, jonka näyttelijöinä toimivat myös paikalliset. Turistinähtävyys, joka päättyy pyhälle vuorelle (Balaan Bukid) tehtyyn ristikulkueeseen.
Lami-lamihan
Huhtikuun 2. tai 3. viikonloppu – Lamitan, Basilan
Vuotuinen juhla, jolla juhlistetaan Lamitanin perustamista, esittelee yakan-kansan tapoja, musiikkia ja tanssia.
Manaoagin pyhiinvaellus
Pyhiinvaellus, johon liittyy ihmeitä tekevä Manaoagin Neitsyt Marian kuva.
Pista’y Dayat
Toukokuun 1. päivänä – Lingayen, Pangasinan
Kiitospäivä runsaan sadon ja kala-apajien kunniaksi.
Santa-cruz-de-Mayo / Santa-Krusan (engl. Santacruzan)
Toukokuun jokaisena sunnuntaina maan eri puolilla maata
Santa-Krusaniin liittyy kulkue, joka juhlistaa sitä miten Pyhä Helena löysi ristin. Kuvaan kuuluvat pyhän kuningatar Helenan lisäksi hänen pieni poikansa, kuningas Konstantinus, sekä muita henkilöitä Neitsyt Marian tarinaan liittyen.
Kalabaw-festivaali (engl. Carabao Festival)
Toukokuun 14. päivänä – Angono, Rizalin lääni
Maanviljelijät kunnioittavat pyhimyksiään ajamalla kulkueena vesipuhveliensa (kalabaw) kanssa vetäen kärryjä, joissa on paikallisia tuotteita. Komeimmin koristetut ja vahvimmat vesipuhvelit palkitaan.
Pulilanin kalabaw -festivaali (engl. Pulilan Carabao)
Toukokuun 14. päivä – Pulilan, Bulacan
Sadat juhlavasti kukin koristellut vesipuhvelit (kalabaw) vaeltavat kulkueena ja lopuksi polvistuvat maanviljelijöiden suojeluspyhimyksen, San Isidron kuvan edessä. Juhlaa vietetään mm. Angonossa, Rizalissa and San Isidrossa, Nueva Ecijassa.
Pahiyas sa Quezon
Toukokuun 15. päivä – Sariya, Lubcan, Quezonin lääni Luzonilla
Kodit koristellaan värikkäällä riisipapereilla ja vihannessadolla. Kulkueita, torikauppaa ja muuta toimintaa.
Obandon hedelmällisyysriitit (engl. Obando Fertility Rites)
Toukokuun 17-19. päivä – Obando, Bulacan
Kolmipäiväinen fiesta eri pyhimysten kunniaksi. Lapsettomat parit, kiitolliset potilaat, maanviljelijät ja kalastajat tanssivat kaduilla värikkäästi puettujen naisten kanssa pyytääkseen lapsilykkyä ja sato-onnea.
Tapusan sa Kawit
Toukokuun 30. päivä – Kawit, Cavite
Iloisesti koristeltujen ja kukitettujen lauttojen kulkue Neitsyt Marian kunniaksi. Juhlaan osallistuvat myös kaupungin nuoret kaunottaret, jotka symboloivat Neitsyt Marian puhtautta ja viattomuutta.
Antipolon pyhiinvaellus (engl. Antipolo Pilgrimage)
Toukokuussa – Antipolo
Kuukauden pituinen juhla, joka houkuttelee pyhiinvaeltajia Antipolon kirkkoon ja sen jälkeen piknikille läheisille Hinulugang Taktakin putouksille.
Itsenäisyyspäivän juhla Cavitessa
Kesäkuun 12. päivä – Balayan, Cavite
Cavitessa juhlistetaan maan itsenäistymistä espanjalaisten vallasta nostamalla lippu vapaustaistelija Emilio Aguinaldon muistomerkillä, missä se nostettiin salkoon ensi kerran.
Parada ng Litson (possupaistiparaati, engl. Lechon Parade)
Kesäkuun 24. päivä – Balayan, Batangas
Juhannusjuhla. Pyhän Johanneksen kunniaksi järjestetty kokonaisena paahdettujen porsaiden paraati kaupungin ympäri. Lopuksi possut tietysti syödään.
Pintados-festivaali
Kesäkuun 29. päivä – Tacloban City, Leyten saari
Todellinen tatuointifestivaali vanhojen perinteiden ja rohkeuden ylistämiseksi. Ennen espanjalaisten tuloahan filippiinot pukeutuivat lähinnä tatuointeihin!
Paaway sa Kabayo (hevostaistelu)
Kesäkuun 25. päivä ja joulukuun 25. päivä – Tanjay, Negros Oriental
Oriiden jännittävä ja useinkin verinen taistelu tammasta. Yli 100 hevosta on koulutettu tähän tapahtumaan.
Bocaue-joen festivaali
Heinäkuun 1. sunnuntai – Bocaue, Bulacan
Kuuluisa jokifestivaali, jota vietetään ihmeitä tekevän Krus ng Wawan kunniaksi. Osallistujat kastetaan veteen.
Rajah Baguinda -festivaali
Elokuun 2. viikko – Jolo, Sulu-saaristo
Kolmipäiväinen kulttuuriesitys, jolla muistetaan rajah Baguindan saapumista saarelle. Tämä rajah toi mukanaan islamin uskon ja loi Sulu-saaristoon ensimmäisen sulttaanikunnan.
Kadayawan sa Dabaw
Elokuun 3. viikko – Davao City, Mindanaon saari
Runsasta satoa juhlitaan eksoottisin hedelmä- ja kukkakoristeluin ja orkideanäyttelyin. Asiaan kuuluu myös kaupankäynti, paraatit, urheilukilpailut, hevostaistelut, katutanssit ja B’yaneng Kadayawanin etsintä.
Lemlunay (T’boli-kansan festivaali)
Syyskuun 16-18. päivä – Sebu-järvi, South Cotabato, Mindanaon saari
Vuotuinen autenttinen t’boli-kansan festivaali Sebu-järven rannalla. Heimorituaaleja, gongeja ja kansanmusiikkia, tanssia, urheilukilpailuja ja hevostaistelu.
Peñafrancia -festivaali
Syyskuun 3. lauantai – Naga City, Camarines Sur
Bicol-joen varrella pidettävä juhla, jonka yksi ohjelmanumero on Peñafrancian neitsyen patsaan kuljettaminen Bicol-jokea pitkin. Viikon pituiseen juhlaan kuuluu paraateja, urheilua, kulttuuriohjelmaa ja kauneuskilpailuita.
Masskara-festivaali
Lokakuun 19. päivä – Bacolod City, Negros Occidental
Karnevaaleja, kulttuuriohjelmaa, kauneuskilpailuja naamioituja katutanssijoita ruohohameissaan.
Ibalong
Lokakuun 19-22. päivänä – Legaspi City, Bicol
Bicolin alkuvaiheita kuvaavaa Ibalong-kertomusta näytellään suurin joukoin. Näytelmän sankareita ovat Handiong, Batlog ja Oryol ja muinaisaikojen roistot ja villieläimet. Musiikki, tanssi, paraatit, naamiot, kaupankäynti, näyttelyt ja tietysti missikisat kuuluvat asiaan.
La Naval de Manila
Lokakuun 2. sunnuntai – Santo Domingo, Quezon City, Metro Manila
Juhlan keskiönä on vuodelta 1533 oleva La Navalin Neitsyt Marian veistos, jonka dominikaani-isät saivat aikoinaan lahjaksi. Veistosta kuljetetaan veneenmallisessa vaunussa kulkueena ympäri Santo Domingon kaupunginosaa.
San Clementen fiesta / Higantes-festivaali (jättiläiset)
Marraskuun 22-23. päivä – Angono, Rizalin lääni
Suojeluspyhimys San Clementen kuvaa kantavat värikkäisiin asuihin puetut miehet, ”pahadores”, joilla on puukengät ja melat olalla, sekä ”higantes” (jättiläismäiset paperiveistokset). Kulkue käy mm. Laguna de Bayn rannalla.
Grand Cordillera -festivaali
Marraskuu – Baguio City
Viikon kestävä juhla, jossa ympäristön alkuperäiskansat juhlistavat elämää heimonsa tansseilla ja kiitosrituaaleilla. Juhlaa vietetään Filippiinien ns. kesäpääkaupungissa Baguiossa vuoriston viileässä ilmastossa.
Marian kulkue
Joulukuun 8. päivä – Intramuros, Manila
Kulkueessa kuljetetaan paraatina enemmän kuin 60:tä erilaista Marian veistosta.
Pagdidiwata
Joulukuun 8. päivä – Puerto Princesa, Palawanin saari
Tagbanua-kansan kiitosjuhla, jossa tanssitaan Palawanin perinteisiä rituaalitansseja ja uhrataan ruokaa jumalille ja vainajien sieluille.
Immaculada Concepcionin fiesta
Joulukuun 8. päivä – Intramuros, Manila
La Immaculada, Intramurosin suojelupyhimyksen juhla, jossa kuljetetaan 50:tä Maria-veistosta, jotka on tuotu eri puolelta maata.
Bikol Pastores
Joulukuun 18. päivä – Legaspi City, Albay
Joulujuhla, jossa ”pastores” (paimenet), nuoret miehet ja naiset pukeutuneena värikkäisiin paimenten asuihin tanssivat iloisesti kaupungin katuja.
San Fernandon lyhtyjuhla
Joulukuu – Ermita, Manila
Juhla on perustettu erään Maria-veistoksen kunniaksi. Sen löysivät Legazpin sotilaat nykyisen Ermitan kaupunginosan alueelta v. 1571. La Nuestra Señora de Guia on merimiesten suojelupyhimys. Päätapahtuma on Bota de Flores, nuorten naisten ja heitä saattavien merimiehiksi puettujen nuorukaisten kulkue.
Binirayan
Joulukuun 28-30. päivä – San Jose, Antique
Filippiinien kansojen varhaisia kohtaloita kuvaava esitys Maybaton rannoilla San Josessa ja Malandogin rannoilla Hamtikissa. Monipäiväisessä spektaakkelissa kuvataan ensimmäisten malaijikansojen asettumista saarille. Binirayan on myös perheiden suuri tapaaminen, jonne saapuvat myös ulkomailla asuvat.