Filippiineiltä Suomeen

Filippiiniläisten pääsy Suomeen

“Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi meidän täytyy ajatella, että tulevaisuudessa tänne tullaan muunkin kuin rakkauden perässä.”

Työministeri Tarja Filatov, HS 16.6.2005

Kireä lupapolitiikka

Filippiiniläisten ei ole yhtä helppo matkustaa Suomeen kuin suomalaisten Filippiineille. Yhtenä syynä on Suomen kuuluminen Schengen-sopimuksen piiriin. Myös Suomen rajalla valvotaan, ettei Euroopan Unionin maihin pääse laittomia maahanmuuttajia tai että maiden välillä ei harjoiteta ihmiskauppaa. Sen vuoksi filippiiniläisten on käytävä läpi tiukka kontrolli sekä filippiiniläisten että suomalaisten viranomaisten puolelta päästäkseen Suomeen.

Filippiiniläinen voi tulla Suomeen joko lyhyellä Schengen-viisumilla (esim. turismia tai vierailua varten) tai oleskeluluvalla (asumaan, opiskelemaan tai työhön). Turistiviisumin eli Schengen-viisumin saaminen on huomattavan vaikeaa.

1) Schengen-viisumia anotaan Filippiineillä alkaen Suomen lähetystön / VFS Global -toimiston kautta (ks. ohjeet alla).

2) Oleskelulupaa anotaan Suomen lähetystöstä Manilassa. Hakemus liitteineen jätetään VFS Globalin toimistoon, mutta viime kädessä päätökset tekee Suomen Maahanmuuttovirasto. Vuoden 2017 alusta eteenpäin kaikki oleskelulupa-asiat hoitaa Maahanmuuttovirasto eli Migri.

Lähetystöt ja konsulaatit tekevät ainoastaan viisumipäätöksiä.

Maahanmuutto. Suomessa asui vuoden 2023 alussa noin 6 200 filippiiniläissyntyistä maahanmuuttajaa. Viime aikoina Suomeen on saapunut vuosittain kasvava määrä filippiiniläisiä, joista suurin osa suorarekrytoinnin kautta esim. siivoojiksi, kokeiksi, kotiapulaisiksi ja hoitajiksi. Aiemmin paljon suurempi osa tuli Suomeen avioliiton kautta.

Suomalais-filippiiniläisiä avioliittoja solmitaan nykyisin vuosittain muutamia kymmeniä. Monikulttuurisen avioliiton solmiminen vaatii kärsivällisyyttä ja paperisotaa molemmissa maissa. Oleskeluluvan saamiseen puolisolle voi kulua pitkäkin aika, tavallisesti vähintään useita kuukausia. Jos filippiiniläinen tulee Suomeen suomalaisen puolisona, hän saa oleskeluluvan, jolla voi opiskella ja tehdä töitä ja häntä eivät koske maahanmuuttajien tulorajat.

Muiden täytyy hankkia lupa työhön tai opiskeluun. Opiskelijaksi Suomeen pääsee, jos on hyväksytty johonkin oppilaitokseen ja pystyy kustantamaan opintonsa. Korkeakoulut velottavat EU:n ulkopuolelta tulevilta oppilailta myös lukukausimaksun.

Työntekijäksi tulevan täytyy ansaita Suomessa tietty summa rahaa voidakseen oleskella ja tehdä työtä Suomessa ja vielä enemmän voidakseen tuoda tänne perheensä. Ks. työlupa-asiat alla.

Suomen viisumi, oleskelulupa, työlupa, kansalaisuus

Schengen-viisumin hakeminen

Viisumia Suomeen voi anoa lyhytaikaista oleskelua, esim. turistiksi tulemista tai sukulaisvierailua varten.

Suomi kuuluu Schengen-maihin, joilla on yhteinen viisumikäytäntö. Huhtikuun alusta 2010 tuli käyttöön sähköinen viisumihakemus, jonka voi täyttää verkossa etukäteen. Hakemus tulee vireille vasta, kun se tarvittavine liitteineen on käyty läpi Suomen edustustossa, allekirjoitettu ja maksettu. Lapselle tarvitaan oma hakemus, vaikka hänet olisi kirjattu vanhemman tai huoltajan passiin.

Suomeen pyrkivä filippiiniläinen voi hakea Schengen-viisumia Filippiineillä Manilassa Suomen lähetystöstä, minne hänen täytyy mennä henkilökohtaisesti haastatteluun.

Schengen-viisumia varten vie:

• täytetty anomuslomake yhtenä kappaleena, allekirjoitettuna!
• yksi valokuva
• voimassaoleva passi
• tarvittavat liitteet (esimerkiksi todistus maksetusta matkustajavakuutuksesta ja lentolippuvaraus).

Tämän jälkeen voit hoitaa maksut.

Tarkista aina vaatimukset ja ohjeet, ne voivat muuttua! Ohjeita on VFS Globalin sivulla. Sähköpostilla tai faksilla lähetettyjä lomakkeita ei hyväksytä.

Viisumit hoitaa käytännössä VFS Global-niminen toimisto.

Viisumi Suomeen myönnetään vain lyhytaikaista, enintään kolmen kuukauden oleskelua varten.

Oleskeluluvan hakeminen

Huom! Vuoden 2012 alusta lähtien oleskeluluvat ovat olleet korttimuotoisia ja niihin tulevat myös sormenjäljet. Sormenjälkien takia kaikki hakijat hakevat oleskeluluvan henkilökohtaisesti eikä esimerkiksi työnantaja voi hakea oleskelulupaa työntekijälleen.

Oleskelulupa myönnetään yli kolmen kuukauden pituiseen oleskeluun esim. opiskelua tai työntekoa varten tai perhesiteen, kuten avioliiton tai adoption perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää joko jatkuvaan (A-status) tai tilapäiseen (B-status) oleskeluun. A-statuksen saa esimerkiksi silloin, kun henkilö avioituu suomalaisen kanssa. B-status myönnetään esimerkiksi Suomeen töihin tulevalle ulkomaalaiselle.

Filippiineillä asuva filippiiniläinen anoo oleskelulupaa henkilökohtaisella käynnillä Suomen lähetystössä Manilassa.

Lomakkeet löytyvät Maahanmuuttoviraston sivulta https://migri.fi/etusivu

Työlupa

Työnantaja: Lue Maahanmuuttoviraston sivu https://migri.fi/tyonantajalle  

Suomeen työhön pääsy edellyttää, että filippiiniläisellä on jo valmiiksi olemassa Suomessa työnantaja (ei voi vain tulla etsimään Suomesta työtä). Peruspaperi on englanninkielinen työsopimus, jonka työnantaja allekirjoittaa Suomessa julkisella notaarilla. Sen jälkeen työsopimus laillistetaan

1) ensin Suomen Ulkoasiainministeriön oikeudellisella osastolla, Merikasarmi, Merikasarminkatu 5, 00160 Helsinki, puh. 09-16005 ja

2) lopuksi Filippiinien konsulaatissa. Työnantaja lähettää laillistetun työsopimuksen Filippiineille työntekijälle, joka puolestaan toimittaa sopimuksen edelleen oman maansa viranomaisille jatkotoimenpiteitä varten.

Suomeen työn vuoksi tuleva ulkomaalainen hakee Suomeen vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Lupa myönnetään kaksivaiheisesti. Te-toimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset (eli onko ko. elinkeinotoiminta kannattavaa ja onko kyseessä kunnon työnantaja, joka pystyy maksamaan normaalia palkkaa). Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää luvan. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Hakemus jätetään Suomen lähetystöön, ja jatkolupa-anomus Suomessa Maahanmuuttovirastoon.

Ulkomaille työhön matkustava filippiiniläinen saa luvan lähteä maastaan esittämällä laillistetun työsopimuksen maastamuuttovirastossa eli Philippine Overseas Employment Administrationin toimistossa (POEA) . Luvan voi anoa myös sähköisesti, ks. sivulle http://www.citizenservices.com.ph/poea

Suomen kansalaisuuden anominen

Oleskelun luonteen mukaan myönnetyllä luvalla on vaikutuksia moneen eri asiaan, muun muassa kansalaisuuden saamiseen. Suomalaisen puolisolta edellytetään neljän vuoden yhtäjaksoista asumisaikaa joko A-statuksella tai pysyvällä oleskeluluvalla ennen kansalaisuuden anomista. Lyhyillä poissaoloilla ei ole vaikutusta. Lue kansalaisuuden anomisesta tarkemmin Maahanmuuttoviraston sivulta.

Au pair -lupa

Filippiinien hallitus kielsi ay pairiksi lähtemisen vuonna 1997. Kielto johtui mm. lukuisista tapauksista, joissa au pairina toimineet nuoret naiset olivat joutuneet hyväksikäytön ja huonon kohtelun alaisiksi eri maissa. Usein au pair -nimike on ollut vain veruke halvan työvoiman palkkaamiseksi eikä tarjottu työ ole vastannut alkuperäistä kulttuurivaihdon ja opiskelun tarkoitustaan. Ulkomailla asuvat filippiinot myös usein pyrkivät tuomaan maahan sukulaisiaan tällä nimikkeellä kotiapulaisiksi ja lastenhoitajiksi ohittaen paikallisen työlainsäädännön määräykset.

Au pair -anomuksia ei otettu monen vuoden ajan vastaan Suomen edustustossa (kuten ei useimmissa EU-maissa). Vuoden 2012 alusta tilanne muuttui siten, että Filippiinien hallitus helpotti au pairiksi lähtöä mm. tarvittavien papereiden osalta. Au pairin välttämättömät paperit Filippiineiltä ovat:

• au pairiksi ottavan isäntäperheen kanssa tehty sopimus tai kirje, joka on virallistettu Filippiinien lähetystössä
• voimassaoleva passi
• au pair-viisumi kyseessä olevaan maahan
• CFO:n (Commission on Filipinos Overseas) antama todistus osallistumisesta kyseiseen kohdemaahan tutustuttavaan seminaariin.
• Au pairin ei tarvitse hankkia lupaa POEA:sta (Philippine Overseas Employment Administration), koska hän ei lähde varsinaiseksi työntekijäksi.

Au pairin Suomeen tulo

EU/ETA-alueen ulkopuolelta, esimerkiksi Filippiineiltä, tuleva au pair tarvitsee aina oleskeluluvan, jonka myöntää Maahanmuuttovirasto (200 euroa v. 2009). Maahanmuuttovirasto painottaa oleskelulupaharkinnassaan sitä, että au pairia ei pidetä pelkästään lasten- tai kodinhoitajana, vaan kyseessä on nimenomaan kulttuurinvaihtovuosi. Siksi on välttämätöntä, että perhe järjestää au pairille mahdollisuuden suomen tai ruotsin kielen opiskeluun. Oleskelulupahakemuksessa tulee ilmoittaa, mille kielikurssille au pair tulee osallistumaan ja milloin kurssi toteutuu. Lisäksi edellytetään jonkinlaista aiempaa yhteyttä Suomeen ja suomen kieleen, mielellään jo olemassa olevaa kielitaitoa. Esimerkiksi Suomen historiaan ja kulttuuriin liittyvä tietämys ja opinnot/harrastukset otetaan huomioon.

Oleskelulupahakemukseen on liitettävä tehdyn sopimuksen (tehtävät, tuntimäärä, taskuraha jne.) lisäksi myös selvitys aiemmasta kotitaloustyökokemuksesta, sairaus- ja tapaturmavakuutuksesta, hakijan terveydentilasta ja todistus siitä, ettei au pair -ehdokkaalla ole rikosrekisteriä.

Lisätietoja Maahanmuuttoviraston sivuilta kohdasta “lomakkeet” ja siellä edelleen “liiteluettelo” (työnteko, johon tarvitaan oleskelulupa, mutta ei työntekijän oleskelulupaa).

Mikä on au pair?

Au pair on 17-30-vuotias ulkomaalainen nuori, joka asuu perheessä, opiskelee vierasta kieltä ja kulttuuria. Au pair voi tehdä korkeintaan 30 tuntia viikossa esimerkiksi kotitöitä ja lastenhoitoa.

Kansainvälisen sopimuksen mukaan au pairin taskuraha on 250 euroa kuukaudessa. Perheen tulee maksaa au pairille niin paljon, että verojen jälkeenkin au pairille jää käteen sen verran. Lisäksi perhe tarjoaa au pairille asunnon ja ruoan.

Suomessa asuessa

Suomessa, Espoossa on Filippiinien konsulaatti, jossa filippiiniläiset voivat hoitaa esim. erilaisten filippiiniläisten asiapapereiden legalisoinnin ja monia muita asioita. Siellä ei kuitenkaan esim. uusita passeja. Suomesta katsoen lähin Filippiinien lähetystö on nyt Tukholmassa, Ruotsissa (aikaisemmin Oslossa).

Viime vuosina on järjestetty pari kertaa vuodessa päivän tai kahden konsulitapaamisia (Consular Outreach) Suomessa. Silloin lähetystön virkailijat tulevat Suomeen ja hoitavat kaikkia Suomessa asuvien filippiiniläisten konsuliasioita, mm. passien uusimisia. Seuraa Tukholman lähetystön ilmoituksia.

Huom! Tarkista aina viimeisimmät tiedot eri viranomaisten sivuilta!

Oletko suomalainen, joka haluaa matkustaa Filippiineille? 

Aloita sivulta Suomesta Filippiineille.