Blogi 30.12.2020, Pekka Borg
Ei kuolemanrangaistuksille
Poliisi Jonel Nuezca ampui kiivastuksissaan riidan jälkeen naapuriperheensä äidin ja aikuisen pojan. Silminnäkijän video murhasta levisi sosiaalisessa mediassa ja herätti kovaa tuohtumusta poliisien väkivaltaa vastaan. Jo seuraavana päivänä muutama senaattori ehdotti ratkaisuksi kuolemantuomion palauttamista. Poliisi on Filippiineillä ollut osallisena tuhansissa epämääräisissä tapoissa, joita ei ole edes tutkittu. Kuolemanrangaistukseen nähden parempi ratkaisu olisi järjestää poliisin aiheuttamien kuolemien riippumaton tutkinta ja pitää huoli siitä, että kukaan vakavan rikoksen tehnyt ei pääse välttämään oikeudellista vastuuta ja vankilarangaistusta. Filippiinit-seura on perustamisestaan lähtien vastustanut kuolemanrangaistuksia ja puolustanut muutoinkin ihmisoikeuksia.
”Vanhempi ylikonstaapeli” Nuezca menetti malttinsa ja ampui 20.12. riidan jälkeen naapuriperheen äidin ja 25-vuotiaan pojan. Nuezcalla oli ollut jatkuvampaa riitaa uhrien kanssa, mutta nyt ärsytyskynnyksen ylitti naapurin räjäyttämä itsetehty paukkupommi. Tapahtunut ei liittynyt mitenkään virkatehtävien hoitoon, mutta vuosina 2016 ja 2018 Nuezca on jo ollut tutkittavana kahdesta huumeoperaatioon liittyneestä kuoliaaksi ampumisesta. Kummastakaan tapauksesta ei nostettu syytteitä riittävän näytön puutteessa. Nyt on vankilatuomioon varmaa näyttöä, kun 16-vuotias tyttö julkisti sosiaalisessa mediassa videon tapahtuneesta.
Huumesodassa poliisi on tappanut presidentti Rodrigo Duterten kaudella noin 6 000 ihmistä, ja lähes aina poliisin selityksenä on, että epäilty rikollinen ampui ensin. Poliisivoimat ovat tottuneet siihen, että viranomaistoimituksissa tapahtuneista ampumisista heitä ei tutkita eikä rangaista. Ne pari tuomiota perusteettomasta aseenkäytöstä ovat liittyneet tapauksiin, joissa julkisuuteen on päässyt esim. valvontakameran dokumentointi tapahtuneesta. Tunnetuin tapaus on vuodelta 2017, kun valvontakameralla näkyi poliisit rahtaamassa 17-vuotiasta Kian delos Santosia kulman taakse ammuttavaksi.
Tämän vuoden kahdesta tapauksesta on myös pitkät vankilatuomiot tiedossa. Kesäkuun lopulla Jolon saarella poliisit ampuivat tarkastuspisteellä neljä armeijan tiedustelusotilasta. Poliisit yrittivät peitellä jälkiään, mutta armeija piti huolen, että 9 osallista poliisia joutuu tuomittavaksi. Tapaus oli traaginen siinäkin mielessä, että tiedustelijat olivat jäljittämässä kahta islamistia, joiden elokuussa tekemässä itsemurhaiskussa kuoli 14 henkilöä. Armeijan suhtautuminen poliisin toimiin joutui koville jo huhtikuussa, kun poliisi ampui pidätystilanteessa kaiken kansan nähden posttraumaattisesta stressistä kärsineen entisen sotilaan, Winston Ragosin.
Poliisi on kyllä pyrkinyt siivoamaan riveistään pahimpia ylilyöntejä tehneitä työntekijöitään varoituksin, siirroin toisiin tehtäviin tai erottamalla virasta, mutta henkirikostutkintaan päätyy hyvin harva tapaus.
Senaattorit vaativat kuolemantuomiota
Ei mennyt kuin päivä Nuezcan murhateosta, kun useampi senaattori vaati tapauksen perusteella kuolemantuomion käyttöönottoa. Senaatin presidentti Vicente Sotto ilmoittikin, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen on kevään istuntokauden kiireellisten tehtävien listalla. Kuolemantuomion käyttöönotto oli presidentti Duterten keskeisimpiä vaalilupauksia. Kun asia ei ole edennyt, hän linjasi viime heinäkuussa kansakunnan tila -puheessaan tärkeimmät tavoitteet kautensa kahdelle viimeiselle vuodelle. Kuolemanrangaistuksen käyttöönotto oli listan kärkipaikoilla.
Presidentille uskollinen kongressin edustajainhuone hyväksyi helmikuussa 2017 lakialoitteen kuolemantuomioista läpihuutojuttuna ilman varsinaista keskustelua. Sen sijaan senaatissa kriittinen enemmistö ei kannattanut kuolemantuomiota, ainakaan tilanteessa, jossa Filippiinien oikeusjärjestelmä ei kykene turvaamaan reilua oikeudenkäyntiä kaikille. Vuoden 2019 välivaaleissa senaattiin valittiin lisää Duterten lähimpiä tukijoita kuten Bong Go ja Bato Dela Rosa, joten kuolemanrangaistuksen läpimenon mahdollisuudet ovat voimistuneet.
Presidentti Ramosin aikana vuonna 1996 otettiin kuolemanrangaistukset käyttöön, mutta Gloria Macapagal-Arroyon presidenttikaudella vuonna 2006 laki kumottiin.
Kuolemanrangaistuksen pelote ei vähennä murhia
Kuolemantuomion tarpeellisuutta perustellaan erityisesti pelotevaikutuksella, jonka mukaan vain kuoleman uhka estää henkilöä ryhtymästä vakavaan rikokseen. On tehty lukuisia tutkimuksia kuolemanrangaistuksen henkirikoksia ehkäisevistä vaikutuksista. Yhdysvaltalainen kansallisten tiedeakatemioiden tutkimusneuvosto teki yhteenvetoanalyysin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista vuosilta 1976–2012. Analyysin mukaan nämä tutkimukset eivät kykene osoittamaan, että kuolemanrangaistuksen pelote vähentäisi henkirikoksia. Tosin tutkimukset eivät antaneet näyttöä päinvastaisestakaan, että kuolemanrangaistus lisäisi murhia. Mikään tutkimuksista ei sisältänyt tietoa, joka olisi mahdollistanut kuolemanrangaistuksen ja muiden rangaistusmuotojen pelotevaikutuksen vertailun.[i]
Kuolemanrangaistuksen pelko ei kuitenkaan ole missään maassa estänyt ihmisiä tekemästä vakavia huume- tai henkirikoksia. Monet henkirikokset tehdään Nuezcan tyyliin äkkipikaistuksissa tai päihtyneenä, ja siinä tilanteessa tekijä tuskin miettii rangaistusseuraamusten vaihtoehtoja. Tekijä ryhtyy harkitusti vakavaan rikokseen vain, jos arvioi kiinnijäämisen riskin olemattoman pieneksi. Filippiineillä on esimerkiksi tehty tuhansia murhia moottoripyörän kyydistä ampumalla ja tosi harva on jäänyt kiinni. Jos rikosta suunnittelevat kokisivat kiinni jäämisen todennäköiseksi, luopuisivat useimmat teosta. Loppuikä vankilassa olisi heille lähes yhtä hirvittävä pelote kuin kuolema.
Yksi tärkeimmistä perusteista kuolemanrangaistuksia vastaan on, että se johtaa väistämättä myös vääriin tuomioihin, jossa syyttömiä teloitetaan. Esim. Yhdysvalloissa on vuoden 1973 jälkeen todettu oikeuden päätöksellä 173 kuolemaan tuomittua syyttömäksi.[ii] Monet heistä ehtivät virua kymmeniä vuosia vankilassa odottamassa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa. Ainakin 18 teloitetun osalta on myöhemmin löytynyt näyttöä syyttömyydestä.[iii] Onko oikein ottaa käyttöön niin lopullinen rangaistus kuin kuolemantuomio, jos sen seurauksena kuolee syyttömiäkin?
Filippiinien oikeusjärjestelmässä vääriä kuolemantuomioita tehtäisiin varmasti vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Kuolemanrangaistukset kohdentuisivat erityisesti köyhiin ja alhaisesti koulutettuihin, joilla ei ole kykyä eikä varoja palkata kunnon asianajajaa.
Pelotevaikutuksen ohella kuolemantuomioita on perusteltu sillä, että vain siten uhri ja omaiset saavat oikeutta. Varsinkaan henkirikosta ei voi hyvittää millään. Rikollisen tappaminen ei kuitenkaan tuo menetettyä läheistä takaisin ja tuskin se pidemmän päälle lohduttaakaan. Yhteiskunnan ja rikoksen uhrienkin kannalta parasta olisi, että saisimme tuettua vaikeassakin elämäntilanteessa olevia nuoria ennen kuin he lähtevät rikolliselle tielle. Toisaalta kaikkien turvaa lisäisi se, että voisimme edesauttaa rikostuomionsa suorittaneiden paluuta yhteisöömme täysivaltaisena jäsenenä. Kaikenlainen syrjintä ja kiusaaminen vain luo perustaa rikollisuudelle seuraavissakin sukupolvissa.
Kuolemanrangaistuksille on parempia vaihtoehtoja. Rikoksesta pitää seurata oikeudenmukainen rangaistus. Se edellyttää riittävää lainvalvontaa, rikosten tehokasta selvittämistä ja reilua oikeudenkäyntiä, jossa köyhää ja rikasta kohdellaan samalla lailla. Lisäksi tarvitaan tukitoimia, joilla voitaisiin ehkäistä ennalta rikollisuutta ja rikoskierteen jatkumista. Tulee mieleen pitkä lista: lapsiperheiden tukeminen, koulupudokkuuden ehkäiseminen, toimeentulon, asumisen ja työllistymisen turvaaminen, päihde- ja mielenterveyden palvelut ja vankila-aikainen rikoksettomaan siviilielämään valmistaminen.
Kuolemanrangaistuksiin perustuva yhteiskunta vain lisää väkivaltaisuutta, siksi
ei kuolemanrangaistuksille !
[i] National Research Council 2012. Deterrence and the Death Penalty. Washington, DC: The National Academies Press.
[ii] https://deathpenaltyinfo.org/policy-issues/innocence-database
[iii] https://deathpenaltyinfo.org/policy-issues/innocence/executed-but-possibly-innocent