Filippiiniläiset paikan- ja henkilönnimet
Sivun on päivittänyt 17.12.2010 Riitta Vartti, riitta.vartti@kolumbus.fi.

filippiinon näytesanasto  | filippiiniläiset etunimet  | sukunimet  | kielikurssit  |  suomi-filippiino-suomi-sanakirja   |  Filippiinit-sivulle  |  lisää kulttuurista  |  etusivulle


PAIKANNIMET

Monia kartanlukijoita filippiiniläinen paikannimistö voi eksyttää luulemaan, että maa olisi espanjankielinen, koska paikannimet ovat suurelta osin peräisin Espanjan ajalta. Toisaalta myös monet malaijisukuiset sanat kirjoitetaan joko espanjalaisittain tai nykyään englantilaisittain, koska kartat ovat englanninkielisiä.

Paikannimien ääntäminen

Omakieliset nimet

Pääsääntönä on kuten muussakin filippiinon ääntämisessä: äännetään kuten kirjoitetaan. Suomalaiseen ääntämiseen eroja tuo tauko vokaalien välillä (peräkkäiset vokaalit katsotaan eri tavuihin kuuluviksi) sekä y (lausutaan yleensä i:ksi) ja w (lausutaan u:ksi). Lisäongelma suomalaiselle on sanojen painotus. (Suluissa ääntämisohje. Huom! ´-merkki vokaalin yläpuolella tarkoittaa painollista tavua)

Caloocan (kalo-okán)
Iloilo (ílo-ilo)
Panay (panái; ay = ai)
Baybay (baibái; ay = ai)
Cagayan (ka-ga-ján)
Leyte (léite; ey = ei)

Espanjalaiset nimet ja kirjoitusasut

Suurin osa filippiiniläisistä paikan- ja henkilönnimistä on alkuperältään espanjankielisiä tai niiden kirjoitusasu on peräisin espanjalaisten siirtomaa-ajalta. Niiden ääntämisessä ja painotuksessa pätevät pitkälle espanjan kielen ääntämisohjeet paitsi sointuvia äänteitä.

Baguio (bágio; ui = i)
Dumaguete (dumagéte; ue = e)
Luzon (lusón; z = s)
Quezon (kesón; que = e; z = s)
Zamboanga (samboáng-ga; z = s)
San José (san hosé; j = h)
Jolo (hólo; j = h)
Paranaque (paranjáke; n = nj; que = ke)
Angeles (ánheles; g = h)
Baños (bánjos; ñ = nj)
Malacañang (malakanjáng; ñ = nj)

Espanjalaiset lyhenteet paikannimissä

S. San
Sta. Santa
L. Los / Las (riippuen pääsanan päätteestä) esim.

Los Baños; Las Piñas (pínjas)

Englantilaiset nimet ja kirjoitusasut

Kartat maassa ovat poikkeuksetta englanninkielisiä, mistä johtuu että maan paikannimistö ja maantieteen sanasto on vaihtumassa englanninkieliseksi. Tämän takia myös sanoissa käytetään paljon filippiinon kielelle vieraita kirjaimia kuten c, joka voi merkitä englannin tapaan joko k:ta tai s:ää. Joistakin nimistä näkee käytettävän myös omakielistä muotoa joissakin yhteyksissä (esim. Bicol-nimestä muodostettu sana Bikolano = bikolilainen).

Cotabato (kotabáto)
Cavite (kavíte)
Cebu (sebú)

HENKILÖNNIMET

Sukunimi (apelyído)

Myös sukunimistö on espanjalaisten 350-vuotisen siirtomaavallan jäljiltä enimmäkseen espanjalainen. Tapahtui niin kuin Suomessa Ruotsin vallan aikoina. Vain syrjäkulmilla asujat välttyivät ottamasta siirtomaaisäntien tarjoamaa tai pakottamaa sukunimeä.

Ennen siirtomaavaltaa sukunimet muodostettiin usein siten, että henkilön nimeen lisättiin hänen lapsensa nimi tyyliin "Matti Kallenisä" (toisin kuin meillä jossa henkilö nimettiin vanhempiensa mukaan "Kalle Matinpoika"). Sukunimenä tai tunnistamiskeinona voi toimia myös jokin henkilön piirre kuten "Yksisilmäinen".

Aluksi kristinuskoon kastetut filippiinot valitsivat liian usein samoja pyhimysten nimiä tai pitivät yllä vanhoja käytäntöjään, mistä aiheutui verottajille vaikeuksia. Sen vuoksi v. 1849 nimet standardoitiin. Sallituista nimistä laadittiin luettelo, josta niitä jaettiin eri paikkakuntien perheille aakkosjärjestyksessä. Juttuna kerrotaan, että joillakin paikkakunnilla kaikkien sukunimet alkoivatkin sitten samalla kirjaimella.

Myös omakielisiin sukunimiin espanjalainen valta usein vaikutti muuttamalla niiden ääntämistä.

Luettelo aidoista malaijiperäisistä sukunimistä sivulla http://www.bibingka.com/names/


Suomi-filippiino/tagalog -suomi -sanakirja

Uusi, keskilaaja sanakirja, n. 30 000 sanaa, hinta 30 euroa, kysy Riitta Vartilta, riitta.vartti@kolumbus.fi, puh. 09 3231 369.

filippiinon näytesanasto  | filippiiniläiset etunimet  | kielikurssit  |  suomi-filippiino-suomi-sanakirja   |  Filippiinit-sivulle  |  lisää kulttuurista  |  etusivulle