Filippiinien kielistä
Sivun on päivittänyt 8.5.2017 Riitta Vartti, riitta.vartti@kolumbus.fi.

filippiinon näytesanasto  |  filippiiniläiset paikan- ja henkilönnimet  |  kielikurssit  |  uusi suomi-filippiino-suomi-sanakirja   |  sanakirjoja verkossa |  Filippiinit-sivulle  |  lisää kulttuurista  |  etusivulle

Tagalog, pilipino, filippiino?

Viralliset kielet ovat olleet vuodesta 1987 alkaen kansalliskieli filippiino (Filipino) sekä englanti. Aikaisemmin virallisena kielenä oli myös espanja, mutta siitä ei koskaan tullut yleisesti puhuttua huolimatta Espanjan yli 300-vuotisesta siirtomaavallasta. Kouluissa erityisesti ala-asteella käytetään opetuskielenä myös kunkin alueen omia kieliä ja murteita.

Kymmeniä kieliä ja murteita. Todellisuudessa maa ei ole vain kaksikielinen, vaan siellä puhutaan kymmeniä kieliä ja murteita (kokonaisluvuksi lasketaan 171). Tärkeimmät kahdeksan ns. austronesialaista murreryhmää ja samalla etnistä ryhmää ovat tagalog, bisaya (visaya, sebuano), ilokano, hiligaynon, bicol, waray, pampango ja pangasinan.

Tagalog. Manilan ympäristössä puhuttu tagalog on tärkein murteista, vaikkakin eniten puhuttu kieli maassa on cebuano / sebuano. Kansalliskieli filippiino on luotu pääasiassa tagalogin pohjalta, vaikkakin sanoja siihen on omaksuttu myös muista kielistä.

Filippiinoa alettiin kehittää yleiskieleksi 1930-luvulla, mutta siitä tuli maan virallinen kieli vasta 1987. Siirtomaaisäntien kielet, espanja ja englanti, pysyivät siihen asti ainoina virallisissa yhteyksissä sallittuina kielinä ja opetuskielinä. Kun filippiinon kieltä alettiin kehittää, siitä pyrittiin tekemään kaikkien hyväksymä ottamalla sanoja myös muista murteista kuin tagalogista. Lopputulos lienee kuitenkin aika Manila-keskeinen. Filippiinoa kaikki oppivat koulussa ja enemmistö käyttää sitä toisena kielenään. Se on tietoisten toimien ansiosta pikku hiljaa vallannut englannin kielen asemia 1900-luvun loppupuolella.

Pilipino. Filippiinoa nimitetään usein myös pilipinoksi, joka on sanasta omakielinen muoto. Tämä vastaa myös maan virallista, omakielistä nimeä Pilipinas. Sanat Filipinas ja Filipino ovat espanjalaista perua. Filippiiniläisille p ja f ovat kuitenkin ääntämisen kannalta sama kirjain ja f on heille vaikea ääntää, joten heidän oman kielensä mukaiset muodot ovat p-alkuisia.

Englanti. Eliitti käyttää paljon englantia joukkotiedotuksessa ja hallinnossa. Suuri osa lehdistä ja kirjoista ilmestyy vain englanniksi ja useiden radio- ja televisiokanavien kieli on englanti. Englanti on toinen koulukieli ja monet asiat opitaan vain englanniksi. Tästä seurauksena elää kuvitelma maan jo saavutetusta englanninkielisyydestä. Jotkut jopa sanovat, että Filippiinit on "maailman kolmanneksi suurin englantia puhuva maa". Muita kieliä kuin englantia ei pidetä kaikissa piireissä todella arvossa, vaikkakin 1960-luvulta lähtien myös voimakas nationalistinen virtaus on hiukan ravistellut tätä asetelmaa.

Taglish. Etenkin kaupungeissa on kehittynyt sekakieli, jota nimitetään Taglishiksi (Tagalog + English). Tyypillistä on, että ei ainoastaan käytetä englannin lainasanoja oman kielen joukossa sellaisinaan tai hiukan sovellettuina, vaan puheen välissä voi olla kokonaisia lauseita englanniksi.

Lue lisää Filippiinien kansalliskielestä

Kielikurssit



Filippiinoa oppimaan!

Mikä filippiinossa on helppoa?

  • Ääntäminen ja painotus ovat suomalaisille kohtalaisen helppoja. Suurin ero suomeen on se, että paino tulee harvoin sanan ensimmäiselle tavulle.
  • Aakkoset ovat tuttuja, mutta heiltä puuttuvat "ääkköset".
  • Filippiinon ja suomen välillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Samoin kuin suomessa, filippiinossa on vain yksi sana "hän", joka viittaa molempiin sukupuoliin.
  • Kielioppikin muistuttaa sikäli suomea, että sanat taipuvat. Filippiinossa tosin liitteitä lisätään sekä kantasanan alkuun, keskelle että loppuun!
  • Lainasanat espanjasta ja englannista helpottavat kielen oppimista.

Kielikurssit

Ensimmäinen laaja sanakirja

Suomi-filippiino / tagalog-suomi -sanakirja

Uusin painos 2015. Noin 30 000 sanaa, lyhyet kieliopit molemmista kielistä. Kirjan hinta on 30 euroa (+ mahdolliset postikulut), tilaa tekijältä, riitta.vartti@kolumbus.fi, puh. 040 8454 794.

Kielikurssit

Sanakirjoja verkossa

Tagalog

http://www.foreignword.com/dictionary/Tagalog/default.htm

http://www.bohol.ph/diksyunaryo.php Englannista kolmeen kieleen: tagalog, cebuano ja hiligaynon (ilonggo).

http://www.yeepe.com/dictionary/wordsdiclist.asp Englannista tagalogiin.

http://www.tagalog-dictionary.com/ Englannista tagalogiin, suppea.

http://www.bansa.org/?q=dictionaries Tältä sivulta löytyy linkit lukuisiin filippiiniläisiin kieliin, ei vain tagalogiin. Eräiden kielten osalta sanavarasto on vielä pieni. Edestakainen.


Pieni filippiinon näytesanasto
(painomerkit ovat suomalaista lukijaa varten)

Magandáng umága (hô). Hyvää huomenta (koht.).
Magandáng araw (hô). Hyvää päivää (koht.).
Magandáng hápon (hô). Hyvää iltapäivää (koht.).
Magandáng gabí (hô). Hyvää iltaa (koht.).
Kumustá ka / kayó? Mitä sinulle / teille kuuluu?
Mabúti (hô) namán. Kiitos hyvää.
Ikáw? Kayó? Entä sinulle? Teille?
Ikinagágalák kong makilála kayó. Hauska tutustua teihin.
Mabúhay! Tervetuloa! Eläköön!
Túloy kayó. Käykää peremmälle.
Salámat sa noóng nakaraán. Kiitos viimeisestä.
Maligáyang káarawán. Hyvää syntymäpäivää.
Mabúting paglalakbáy. Hyvää matkaa.
Magpakasayá kayó. Pitäkää hauskaa.
Salámat din sa iyó. Kiitos, samoin sinulle.
Ganoón din sa inyó. Samaa teillekin.
Mahimbíng na pagtúlog. Nuku hyvin.
Íngat ka. Pärjäile. Pidä huoli itsestäsi.
Íngat kayó. Pitäkää huoli itsestänne.
Paálam na (hô). Näkemiin (koht.).
O, sigé. Selvä!
Táyo na. Tára na. Mennään!
Salámat (hô). Kiitos (koht.).
Waláng-anumán. / Walâ pong anumán. Ei kestä. / Ei kestä. (koht.)
Hindî. Ei.
Óo. Kyllä.
Hindî bále na lang. Älkää vaivautuko.
Patawárin mo akó. Anteeksi (olen pahoillani).
Ekskyús. Sori.
Sandalî lang. / Téka múna. Hetkinen. / Odota.

filippiinon näytesanasto  |  filippiiniläiset paikan- ja henkilönnimet  |  kielikurssit  |  uusi suomi-filippiino-suomi-sanakirja   |  sanakirjoja verkossa |  Filippiinit-sivulle  |  lisää kulttuurista  |  etusivulle


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi