Filippiinien juhlapäivät
Sivun on päivittänyt 1.3.2015 Riitta Vartti, riitta.vartti@kolumbus.fi.
kansalliset juhlapäivät  |  juhlapäivien vietto  |   fiestat ja festivaalit  |   tapakulttuuri  |   uskonnot  |   ruokakulttuuri  |  Filippiinit-sivulle  |  kulttuuri  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu
Kansalliset juhlapäivät 2015 (Sinisellä on merkitty yleiset vapaapäivät)
päivämäärä filippiinoksi englanniksi / espanjaksi suomeksi lisätietoja
1.1. Áraw ng Bágong Taón New Year's Day uudenvuodenpäivä Lisätietoa joulusivulla.
19.2.(2015) Bágong Taón ng Tsína Chinese New Year kiinalainen uusivuosi Kiinalainen kevätjuhla. Ajankohta vaihtelee vuosittain.
14.2. Áraw ng mga Pusò Valentine's Day ystävänpäivä romanttinen juhlapäivä
24.2. Anibersáryo ng Rebolusyón sa EDSA; Áraw ng Lakás ng Báyan People Power Day People Power -päivä EDSA-vallankumouksen vuosipäivä 1986. Joinakin vuosina myös yleinen vapaapäivä.
8.3. Áraw ng mga Kababaíhan International Women's Day kansainvälinen naistenpäivä Merkittävä juhlapäivä.
2.4.

3.4.

4.4.

5.4.

Huwébes Sánto

Biyérnes Sánto

Sábadó ng Gloria

Linggó ng Pagkabúhay

Maundy Thursday

Black Saturday

Good Friday

Easter Sunday

kiirastorstai

pitkäperjantai

pääsiäislauantai

pääsiäissunnuntai

Pääsiäisviikko Mahál na Araw (esp. Semana Santa, engl. Holy Week). Neljä virallista vapaapäivää ovat kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai ja pääsiäissunnuntai eli ensimmäinen pääsiäispäivä. Lisätietoa pääsiäissivulla.
9.4. Áraw ng Kagitíngan Day of Valor
Bataan Day
Corregidor Day
Bataanin päivä (tai Corregidorin päivä) Viittaa 2. maailmansodan kuolemanmarssiin ja japanilaisten miehitykseen.
1.5. Áraw ng mga Manggagawà Labor Day vappu Työväenjuhla Filippiineillä vuodesta 1903.
12.6. Áraw ng Kalayáan Independence Day itsenäisyyspäivä Filippiinien ensimmäisen itsenäistymisen 12.6.1898 kunniaksi.
18.7. (2015) Pagwawakás ng Ramadan

Eid'l Fitr

End of Ramadan Ramadanin päättymispäivä Virallinen juhlapäivä Filippiineillä vuodesta 2002. Ajankohta vaihtelee vuosittain.
21.8. Áraw ng Kabayaníhan ni Ninoy Aquino Ninoy Aquino Day Ninoy Aquinon päivä Demokraattisen poliitikon, Ninoy Aquinon, murhan muistopäivä.
31.8. (2015) Áraw ng mga Bayáni National Heroes' Day sankarien päivä Filippiinien vallankumouksen alkamista juhlistava päivä (1896).
24.9. (2015) Pistá ng Pagsasakripísyo

Eid al-Adha / Eidul Adha

Festival of Sacrifice muslimien uhrijuhla Muslimien pyhiinvaellusmatkojen päätösjuhla. Ajankohta vaihtelee vuosittain.
1.11. Áraw ng mga Sánto at Áraw ng mga Patáy All Saints' Day and All Souls' Day pyhäinpäivä (ja vainajienpäivä)
30.11. Káarawán ni Bonifacio Bonifacio Day Bonifacion päivä Kansallissankari Andrés Bonifacion syntymäpäivän 30.11.1863 kunniaksi.
25.12. Áraw ng Paskó Christmas Day joulupäivä Lisätietoa joulusivulla.
30.12. Áraw ng Kabayaníhan ni Dr. José Rizal Rizal Day Rizalin päivä Kansallissankari ja -kirjailija José Rizalin teloituksen (30.12.1896) muistoksi.
31.12. Bisperás ng Bágong Taón New Year's Eve uudenvuodenaatto Lisätietoa joulusivulla.

Eri paikkakunnilla on lisäksi lukuisia juhlapäiviä, joita voidaan paikallisesti pitää myös vapaapäivinä.


Juhlapäivien vietto

Ystävänpäivä 14.2.

Magandang Araw ng mga Puso!

Ystävänpäivä 14. helmikuuta on yksi monista kaupallisenmakuisista juhlapäivistä, joiden alkuperä on Yhdysvalloissa. Ystävänpäivän filippiinonkielinen nimi Araw ng mga Puso merkitsee suomennettuna "sydänten päivää". Päivä on ennen kaikkea romanttinen juhla. Miehet ostavat rakastetuilleen lahjoja ja ystävät lähettävät toisilleen sydämillä koristeltuja vaaleanpunaisia kirjeitä ja esineitä.

People Power -päivä 22.2.

People Power -päivä on perustettu vuonna 1986 tapahtuneen ns. EDSA-vallankumouksen muistoksi. Neljä päivää väkijoukot seisoivat Metro Manilan EDSA-kehätiellä ja pakottivat diktaattori Ferdinand Marcosin luopumaan vallasta. 22.2.1986 julistettiin uudeksi presidentiksi Corazon Aquino, josta tuli Filippiinien ensimmäinen naispresidentti. Cory Aquinon suosio perustui paljolti hänen murhatun puolisonsa, tunnetun demokraatin, Ninoy Aquinon maineeseen. Diktaattori Marcos joutui Yhdysvaltain tuella pakenemaan helikopterilla Havaijille.

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Magandang Araw ng mga Kababaihan!

Kansainvälisen naistenpäivän näyttävä juhlinta kertoo filippiiniläisten naisten voitokkaasta tasa-arvokamppailusta. Naistenpäivänä järjestetään suuria kulkueita, puheita pidetään ja naisia kukitetaan, heille tuodaan lahjoja ja heitä huomioidaan monin tavoin esim. työpaikoilla.

Bataanin päivä 9.4., myös tunnettu nimellä Day of Valor (Araw ng Kagitingan; "urheuden päivä")

Yleinen vapaapäivä muistuttaa toisen maailmansodan aikaisesta ns. Bataanin kuolemanmarssista. Kenraali MacArthur perääntyi huhtikuussa 1942 japanilaisten hyökätessä maahan ja jätti jälkeensä 70 000 yhdysvaltalaisen ja filippiiniläisen sotilaan joukon, joka oli perääntynyt Bataanin niemimaalle Manilasta luoteeseen. Japanilaiset vangitsivat joukon ja pakottivat sen marssimaan 100 km pohjoiseen, Nueva Ecijaan, vankileirille. Suuri osa joukosta kuoli matkalla nälkään, janoon, tauteihin, haavoihin tai japanilaisten luoteihin.

Pääsiäinen

Pääsiäinen on vuoden toinen suuri, uskonnollinen juhla.

Vappu 1.5.

Maligayang Araw ng mga Manggagawa! (suom. "työläisten päivä")

Ensimmäisen kerran vappua vietettiin Filippiineillä 1.5.1903. Vappu on työn ja työväenjuhla, johon kuuluvat mahtavat kulkueet ja suuret, koko päivän kestävät vappujuhlat. Esimerkiksi Manilassa vapun mielenosoituksiin osallistuu satoja tuhansia esittämään mielipiteensä työntekijöiden asemasta ja hallituksen politiikasta.

Itsenäisyyspäivä 12.6.

Magandang Araw ng Kalayaan!Magandang Araw ng Kasarinlan!

Filippiinien itsenäisyyspäivää vietetään Espanjasta itsenäistymisen kunniaksi, mikä tapahtui 12.6.1898. Filippiinoksi päivän nimi on Araw ng Kalayaan eli vapauden päivä (Kasarinlan = itsenäisyys) ja sitä juhlitaan isänmaallisin (sikäläisittäin "äidinmaallisin") lauluin ja sotilasparaatein. Vuoteen 1964 asti Filippiinien itsenäisyyspäivää vietettiin 4.7., mikä viittasi itsenäistymiseen Yhdysvaltain alaisuudesta vuonna 1946. Nykyään virallinen itsenäisyyspäivä on kuitenkin 12.6.1898. Itsenäisyyspäivä on virallinen vapaapäivä. Eräs merkittävä tilaisuus pidetään vapaustaistelija Emilio Aguinaldon muistomerkillä Cavitessa paikalla, missä Filippiinien lippu nostettiin salkoon ensi kerran tuona vuonna.

Juhannus

Päiväntasaajan lähellä päivät ovat kautta vuoden tasaisesti lähes yhtä pitkiä kuin yöt. Sen vuoksi juhannuksesta (Gitna ng tag-araw) ei ole muodostunut siellä yhtä tärkeää valon juhlaa kuin Pohjolassa. Katolisessa perinteessä vietetään kuitenkin silloin Pyhän Johanneksen juhlaa ja toisaalta etenkin Yhdysvalloista on levinnyt tapa nimetä missikisoja tai muita kaupallisia tapahtumia juhannuksen nimellä (Midsummer). Manila-päivä 24. päivänä kesäkuuta on sen sijaan merkittävä tapahtuma pääkaupunkilaisille.

Bonifacion päivä 30.11.

Andres Bonifacio (1863-1897) oli eräs Filippiinien vallankumouksen sankari. Hän perusti itsenäisyyttä ajavan järjestön, Katipunanin v. 1892. Katipunanista tuli myöhemmin Filippiinien armeijan ydin, joka osallistui maan itsenäistämiseen Espanjasta ja taisteluihin uutta siirtomaavaltaa, Yhdysvaltoja vastaan. Kun espanjalaiset olivat teloittaneet kansalliskirjailija José Rizalin 1896, Bonifacio julisti Filippiinit itsenäiseksi ja yhdisti joukkonsa Emilio Aguinaldon johtamiin sotavoimiin. Kiista johtajuudesta päättyi siihen, että tuleva presidentti Aguinaldo teloitutti Bonifacion toukokuussa 1897. Nykyisin Bonifaciota pidetään kansallissankarina.

Joulu ja uusivuosi

Maligayang Pasko at Manigong Bagong Taon!

Filippiiniläisillä on ehkä maailman ennätys joulunvieton pituudessa: se aloitetaan syyskuussa ja lopetetaan pitkällä tammikuun puolella. Lue lisää: joulu ja filippiiniläiset joululaulut.

Fiestat ja festivaalit

Maan eri puolilla vietetään kautta vuoden monenlaisia festivaaleja, fiestoja (pista tai piyesta, pyhimysjuhla) ja muita juhlapäiviä, jotka toisinaan kestävät päiviä tai jopa viikkoja. Kansankarnevaalien lisäksi monia tapahtumia kehitetään myös turisteja houkuttelevaan suuntaan.

Vanhimmat juhlaperinteet ovat kotoisin jo siirtomaavaltaa edeltävältä ajalta, etenkin alkuperäiskansojen suuret juhlat, kuten Tengao ja Fagfagto, joita Luzonin saaren vuoristoisessa osassa Mountain Provincessa asuvat ifugaot, bontokit ja kalingat viettävät. Eri kansojen juhlista on tullut myös merkittäviä turistinähtävyyksiä, esim. t'boli-, manobo- ja subanon-kansojen juhlat Mindanaolla.

Espanjalaiset toivat maahan katoliset juhlat, kuten meillekin tuttujen kirkkopyhien, joulun ja pääsiäisen juhlinnan. Eri pyhimyksillä on kullakin juhlansa ja paikkakunnat muistavat kukin omia suojeluspyhimyksiään. Esimerkkejä katolisista juhlista ovat Quiapon fiesta, Ati-atihan, pääsiäisviikon juhlat ja kulkueet, Santa-Krusan, Peñafrancia-festivaali ja Antipolon pyhiinvaellus. Eräät juhlat ovat suuria spektaakkeleita, joissa näytellään esimerkiksi Raamatun tapahtumia tai Filippiinien kansan historian vaiheita. Monien juhlien taustalla on maatalousyhteiskunnan sadonkorjuujuhlien perinne kuten Obandon hedelmällisyysjuhlilla ja Kalabaw-festivaaleilla. Eräät juhlat sisältävät merkillisiä, toisinaan väkivaltaisiakin piirteitä, kuten hevostappeluita ja härkätaisteluita, jotka poikkeavat kuitenkin espanjalaisesta perinteestä huomattavasti.

Katolisen silauksen lisäksi rituaaleissa ja tavoissa on aineksia edeltävistä pakanallisista menoista. Tyypillisesti katolisissa juhlissa kannetaan kulkueissa erilaisten pyhimysten kuvia. Jotkut veistokset esittävät esim. mustaihoista Jeesusta tai Jeesus-lasta. Nämä perinteet ovat kotoisin Meksikosta, jota kautta espanjalaisten kulttuuri levisi Filippiineille 1500-luvulta eteenpäin.

Muslimeilla on omat juhlansa, joista pääjuhla on Hari-raya Puasa, Ramadan-kuukauden festivaali.

Näiden lisäksi ovat maallisemmat ja modernimmat juhlapäivät, jotka liittyvät Filippiinien nykyaikaan ja kansakunnan historiaan. Näitä ovat esim. itsenäisyyspäivä, EDSA-vallankumouksen vuosipäivä, naistenpäivä, vappu, sankarien päivä, Bataanin päivä ja kansalliskirjailija José Rizalille nimetty päivä.

Alla on esimerkkejä lukemattomista tapahtumista ja tilaisuuksista maassa.

Kansanjuhlia ja festivaaleja

Huom! Tarkista kunkin vuoden päivämäärät esim. matkailualan päivitetyiltä kotisivuilta, esim.:

http://www.lakbay-pilipinas.coms.ph/ati_atihan_festival.html

Musta nasaretilainen (engl. Black Nazarene)
Tammikuun 9. päivä - Quiapo, Manila

Juhlan pääpiirre ovat valtavat kulkueet, joiden keskeinen hahmo on kullatuissa vaunuissa kuljetettu "musta nasaretilainen", mustaihoinen Jeesus-veistos, jonka espanjalainen kaljuuna toi aikoinaan Manilaan Meksikosta. Tapahtumapaikka on yksi Manilan keskustan kaupunginosista.

Ati-Atihan
Tammikuun 3. viikolla Kalibossa Panayn saarella

Ati-Atihan on Filippiinien fiestoista suosituimpia ja ehdottomasti villein. Nimi on saatu saaren alkuperäiskansan, negritojen nimestä "ati". Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi värikkäänprimitiivisiin asuihin puetut juhlijat maalaavat koko vartalonsa mustaksi ja tanssivat Hala bira! -huutojen ja rytmien tahtiin ympäri kaupunkia. Ati-atihan on myös merkittävä turistipyydys. Perinne tulee kaukaa 1500-luvun alusta.

Pasungay ("sarvien kalistelu")
Tammikuun 2. lauantaina - San Joaquin, Iloilo, Panayn saari

Härkäfestivaali San Joaquinin rinteillä. Kaupungin ja naapurialueiden valiohärät tappelevat katsojien kannustaessa äänekkäästi. Väitetään kuitenkin, että taistelu ei johda veriseen lopputulokseen.

Sinulog
Tammikuun 3. viikonloppu - Cebu City, Cebun saari

Jeesus-lapselle (Santo Niño) omistettua juhlaa komistetaan suurilla kulkueilla, katutanssikilpailuilla ja paraateilla. Pit Señor -huudot kuuluvat asiaan.

Buling-buling
Tammikuun 3. sunnuntai - Pandacan, Manila

Eräs lukemattomista Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi järjestetyistä juhlista. Buling-buling on uskonnollinen tanssi, jota tanssitaan espanjalaiselta ajalta periytyvissä puvuissa.

Dinagyang
Tammikuun 4. viikonloppu - Iloilo City, Panayn saari

Tuhannet ihmiset pukeutuvat erikoisiin asuihin ja laulavat, tanssivat ja tömistävät jalkojaan vuorokauden ympäri.

Zambulawan
Tammikuun 3. sunnuntai - Pagadian City, Zamboanga de Sur, Mindanaon saari

Subanon-kansan rikas musiikkiperinne esittäytyy tässä juhlassa, joka muistuttaa Pagadian Cityn perustamisesta.

Kynttilöiden Neitsyen fiesta (engl. Feast of Our Lady of Candles)
Helmikuun 2. päivänä - Jara, Iloilo City

Visayas-saarten länsiosan suurin uskonnollinen juhla. Kynttilöitä siunataan ja seurataan kulkueena fiestan pyhimystä, Nuestra Señora de Candelariaa.

Paraw Regatta
Maaliskuun 1. sunnuntai - Iloilo City, Panayn saari

Veneiden soutukilpailu Guimaras-saaren ja Iloilo Cityn välisessä salmessa. Kilpaan osallistuu tuhansia paikallisia rannikon asukkaita veneineen.

Eid-el-Fitr
Ramadan-kuukauden päättyessä muslimialueilla Mindanaolla

Maailmanlaajuiseen muslimiperinteeseen liittyvä festivaali, joka päättää Ramadan-kuukauden. Ajankohta vaihtelee vuosittain.

Via Crusis
Huhtikuun 1. päivänä - Cebu City

Paastoajan juhla. Cebu Cityn ja ympäristön asukkaat menevät kulkueena ristikukkuloille, joiden esikuva on saatu Lourdesista, Ranskasta.

Pak'kaat Kallo
Pääsiäisviikolla - Magpet, Cotabato, Mindanao

Manobo-kansan vuotuinen festivaali, jolla juhlistetaan sadonkorjuuta.

Moriones
Pääsiäisviikolla - Boac, Magpoc, Marinduquen saari

Yksi tunnetuimmista festivaaleista. Osallistujat pukeutuvat värikkäästi roomalaisten sotilaiden ja kenturioiden asuihin. Koko alue muutetaan festivaalin ajaksi näyttömöksi, jolla paikalliset asukkaat esittävät erään roomalaisen sotilaan, yksisilmäisen Longinuksen elämää hänen päänsä katkaisuun asti pugutan. Longinus oli sotilas, joka Raamatun kertomuksen mukaan surmasi Jeesuksen keihäällään.

Turumba
Pitkäperjantai - Pakil, Laguna

Ikivanhaa Neitsyt Marian kuvaa kuljettava kulkue sekä Turumba-laulut ja tanssit kuuluvat tähän festivaaliin.

Ang Pagtaltal sa Guiamaras
Pitkäperjantai - Jordan, Guiamaras

Jordanin vuorenrinteillä pidetty paastoajan esitys, jonka näyttelijöinä toimivat myös paikalliset. Turistinähtävyys, joka päättyy pyhälle vuorelle (Balaan Bukid) tehtyyn ristikulkueeseen.

Lami-lamihan
Huhtikuun 2. tai 3. viikonloppu - Lamitan, Basilan

Vuotuinen juhla, jolla juhlistetaan Lamitanin perustamista, esittelee yakan-kansan tapoja, musiikkia ja tanssia.

Manaoagin pyhiinvaellus

Pyhiinvaellus, johon liittyy ihmeitä tekevä Manaoagin Neitsyt Marian kuva.

Pista'y Dayat
Toukokuun 1. päivänä - Lingayen, Pangasinan

Kiitospäivä runsaan sadon ja kala-apajien kunniaksi.

Santa-cruz-de-Mayo / Santa-Krusan (engl. Santacruzan)
Toukokuun jokaisena sunnuntaina maan eri puolilla maata

Santa-Krusaniin liittyy kulkue, joka juhlistaa sitä miten Pyhä Helena löysi ristin. Kuvaan kuuluvat pyhän kuningatar Helenan lisäksi hänen pieni poikansa, kuningas Konstantinus, sekä muita henkilöitä Neitsyt Marian tarinaan liittyen.

Kalabaw-festivaali (engl. Carabao Festival)
Toukokuun 14. päivänä - Angono, Rizalin lääni

Maanviljelijät kunnioittavat pyhimyksiään ajamalla kulkueena vesipuhveliensa (kalabaw) kanssa vetäen kärryjä, joissa on paikallisia tuotteita. Komeimmin koristetut ja vahvimmat vesipuhvelit palkitaan.

Pulilanin kalabaw -festivaali (engl. Pulilan Carabao)
Toukokuun 14. päivä - Pulilan, Bulacan

Sadat juhlavasti kukin koristellut vesipuhvelit (kalabaw) vaeltavat kulkueena ja lopuksi polvistuvat maanviljelijöiden suojeluspyhimyksen, San Isidron kuvan edessä. Juhlaa vietetään mm. Angonossa, Rizalissa and San Isidrossa, Nueva Ecijassa.

Pahiyas sa Quezon
Toukokuun 15. päivä - Sariya, Lubcan, Quezonin lääni Luzonilla

Kodit koristellaan värikkäällä riisipapereilla ja vihannessadolla. Kulkueita, torikauppaa ja muuta toimintaa.

Obandon hedelmällisyysriitit (engl. Obando Fertility Rites)
Toukokuun 17-19. päivä - Obando, Bulacan

Kolmipäiväinen fiesta eri pyhimysten kunniaksi. Lapsettomat parit, kiitolliset potilaat, maanviljelijät ja kalastajat tanssivat kaduilla värikkäästi puettujen naisten kanssa pyytääkseen lapsilykkyä ja sato-onnea.

Tapusan sa Kawit
Toukokuun 30. päivä - Kawit, Cavite

Iloisesti koristeltujen ja kukitettujen lauttojen kulkue Neitsyt Marian kunniaksi. Juhlaan osallistuvat myös kaupungin nuoret kaunottaret, jotka symboloivat Neitsyt Marian puhtautta ja viattomuutta.

Antipolon pyhiinvaellus (engl. Antipolo Pilgrimage)
Toukokuussa - Antipolo

Kuukauden pituinen juhla, joka houkuttelee pyhiinvaeltajia Antipolon kirkkoon ja sen jälkeen piknikille läheisille Hinulugang Taktakin putouksille.

Itsenäisyyspäivän juhla Cavitessa
Kesäkuun 12. päivä - Balayan, Cavite

Cavitessa juhlistetaan maan itsenäistymistä espanjalaisten vallasta nostamalla lippu vapaustaistelija Emilio Aguinaldon muistomerkillä, missä se nostettiin salkoon ensi kerran.

Parada ng Litson (possupaistiparaati, engl. Lechon Parade)
Kesäkuun 24. päivä - Balayan, Batangas

Juhannusjuhla. Pyhän Johanneksen kunniaksi järjestetty kokonaisena paahdettujen porsaiden paraati kaupungin ympäri. Lopuksi possut tietysti syödään.

Pintados-festivaali
Kesäkuun 29. päivä - Tacloban City, Leyten saari

Todellinen tatuointifestivaali vanhojen perinteiden ja rohkeuden ylistämiseksi. Ennen espanjalaisten tuloahan filippiinot pukeutuivat lähinnä tatuointeihin!

Paaway sa Kabayo (hevostaistelu)
Kesäkuun 25. päivä ja joulukuun 25. päivä - Tanjay, Negros Oriental

Oriiden jännittävä ja useinkin verinen taistelu tammasta. Yli 100 hevosta on koulutettu tähän tapahtumaan.

Bocaue-joen festivaali
Heinäkuun 1. sunnuntai - Bocaue, Bulacan

Kuuluisa jokifestivaali, jota vietetään ihmeitä tekevän Krus ng Wawan kunniaksi. Osallistujat kastetaan veteen.

Rajah Baguinda -festivaali
Elokuun 2. viikko - Jolo, Sulu-saaristo

Kolmipäiväinen kulttuuriesitys, jolla muistetaan rajah Baguindan saapumista saarelle. Tämä rajah toi mukanaan islamin uskon ja loi Sulu-saaristoon ensimmäisen sulttaanikunnan.

Kadayawan sa Dabaw
Elokuun 3. viikko - Davao City, Mindanaon saari

Runsasta satoa juhlitaan eksoottisin hedelmä- ja kukkakoristeluin ja orkideanäyttelyin. Asiaan kuuluu myös kaupankäynti, paraatit, urheilukilpailut, hevostaistelut, katutanssit ja B'yaneng Kadayawanin etsintä.

Lemlunay (T'boli-kansan festivaali)
Syyskuun 16-18. päivä - Sebu-järvi, South Cotabato, Mindanaon saari

Vuotuinen autenttinen t'boli-kansan festivaali Sebu-järven rannalla. Heimorituaaleja, gongeja ja kansanmusiikkia, tanssia, urheilukilpailuja ja hevostaistelu.

Peñafrancia -festivaali
Syyskuun 3. lauantai - Naga City, Camarines Sur

Bicol-joen varrella pidettävä juhla, jonka yksi ohjelmanumero on Peñafrancian neitsyen patsaan kuljettaminen Bicol-jokea pitkin. Viikon pituiseen juhlaan kuuluu paraateja, urheilua, kulttuuriohjelmaa ja kauneuskilpailuita.

Masskara-festivaali
Lokakuun 19. päivä - Bacolod City, Negros Occidental

Karnevaaleja, kulttuuriohjelmaa, kauneuskilpailuja naamioituja katutanssijoita ruohohameissaan.

Ibalong
Lokakuun 19-22. päivänä - Legaspi City, Bicol

Bicolin alkuvaiheita kuvaavaa Ibalong-kertomusta näytellään suurin joukoin. Näytelmän sankareita ovat Handiong, Batlog ja Oryol ja muinaisaikojen roistot ja villieläimet. Musiikki, tanssi, paraatit, naamiot, kaupankäynti, näyttelyt ja tietysti missikisat kuuluvat asiaan.

La Naval de Manila
Lokakuun 2. sunnuntai - Santo Domingo, Quezon City, Metro Manila

Juhlan keskiönä on vuodelta 1533 oleva La Navalin Neitsyt Marian veistos, jonka dominikaani-isät saivat aikoinaan lahjaksi. Veistosta kuljetetaan veneenmallisessa vaunussa kulkueena ympäri Santo Domingon kaupunginosaa.

San Clementen fiesta / Higantes-festivaali (jättiläiset)
Marraskuun 22-23. päivä - Angono, Rizalin lääni

Suojeluspyhimys San Clementen kuvaa kantavat värikkäisiin asuihin puetut miehet, "pahadores", joilla on puukengät ja melat olalla, sekä "higantes" (jättiläismäiset paperiveistokset). Kulkue käy mm. Laguna de Bayn rannalla.

Grand Cordillera -festivaali
Marraskuu - Baguio City

Viikon kestävä juhla, jossa ympäristön alkuperäiskansat juhlistavat elämää heimonsa tansseilla ja kiitosrituaaleilla. Juhlaa vietetään Filippiinien ns. kesäpääkaupungissa Baguiossa vuoriston viileässä ilmastossa.

Marian kulkue
Joulukuun 8. päivä - Intramuros, Manila

Kulkueessa kuljetetaan paraatina enemmän kuin 60:tä erilaista Marian veistosta.

Pagdidiwata
Joulukuun 8. päivä - Puerto Princesa, Palawanin saari

Tagbanua-kansan kiitosjuhla, jossa tanssitaan Palawanin perinteisiä rituaalitansseja ja uhrataan ruokaa jumalille ja vainajien sieluille.

Immaculada Concepcionin fiesta
Joulukuun 8. päivä - Intramuros, Manila

La Immaculada, Intramurosin suojelupyhimyksen juhla, jossa kuljetetaan 50:tä Maria-veistosta, jotka on tuotu eri puolelta maata.

Bikol Pastores
Joulukuun 18. päivä - Legaspi City, Albay

Joulujuhla, jossa "pastores" (paimenet), nuoret miehet ja naiset pukeutuneena värikkäisiin paimenten asuihin tanssivat iloisesti kaupungin katuja.

San Fernandon lyhtyjuhla
Joulukuu - Ermita, Manila

Juhla on perustettu erään Maria-veistoksen kunniaksi. Sen löysivät Legazpin sotilaat nykyisen Ermitan kaupunginosan alueelta v. 1571. La Nuestra Señora de Guia on merimiesten suojelupyhimys. Päätapahtuma on Bota de Flores, nuorten naisten ja heitä saattavien merimiehiksi puettujen nuorukaisten kulkue.

Binirayan
Joulukuun 28-30. päivä - San Jose, Antique

Filippiinien kansojen varhaisia kohtaloita kuvaava esitys Maybaton rannoilla San Josessa ja Malandogin rannoilla Hamtikissa. Monipäiväisessä spektaakkelissa kuvataan ensimmäisten malaijikansojen asettumista saarille. Binirayan on myös perheiden suuri tapaaminen, jonne saapuvat myös ulkomailla asuvat.

kansalliset juhlapäivät  |  juhlapäivien vietto  |   fiestat ja festivaalit  |   tapakulttuuri  |   uskonnot  |   ruokakulttuuri  |  Filippiinit-sivulle  |  kulttuuri  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi