Paskong Pinoy - filippiiniläinen joulu
Sivun on päivittänyt 24.11.2014 Riitta Vartti, riitta.vartti@kolumbus.fi.
Joulukortit  |  ennen joulua  |  joulu   |   joululaulut   | uusivuosi   |  muut juhlat  |  kulttuurisivulle  |  Filippiinit-sivulle  |  etusivulle


Maligayang Pasko at Manigong Bagong Taon!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Katolisena maana Filippiineillä vietetään kristillistä joulua, mutta samalla myös erittäin kaupalliseen tyyliin. Espanjalainen siirtomaamenneisyys näkyy monissa tavoissa ja koristeluissa yhdistyneenä uudempiin amerikkalaisiin piirteisiin. Juhlien, rituaalien ja juhlaruokien nimet ovat usein espanjalaisperäisiä alkaen joulua tarkoittavasta sanasta Pasko.

Joulukortit

http://www.365greetings.com/regional/tagalog/tagalog-birthday/


ENNEN JOULUA

Joulunvietto aloitetaan aikaisin. Syyskuun alusta asti soivat kaikkialla joululaulut ja tavarataloissa avataan erityiset joulualennusmyynnit. Marraskuun puolivälissä aletaan valmistella itse juhlia syöminkeineen. Filippiineillä on mahdollisesti maailmanennätys joulukauden pituudessa.

Parol - joulun värikäs tähtilyhty

Joulukuun ensimmäisenä päivänä ikkunoille ilmestyvät parolit, valaistut ja useinkin pyörivät paperilyhdyt. Niitä näkee myös kirkkojen ja jopa autojen, jeeppien ja bussien ikkunoissa. Parolit ovat joulun filippiiniläisin ilmiö. Perinteisesti ne valmistettiin perheissä bambutikuista ja riisipaperista, mutta nykyisin kaupoissa myydään kaikenlaisia tähtiä lukemattomista materiaaleista. Viisisakaraisesta perusmuodosta lyhdyt ovat monimutkaistuneet esimerkiksi ruusun, lumitähden ja merisiilin muotoisiksi. Pampangaa pidetään Filippiinien parol-keskuksena, jossa lyhdyntekijät kilpailevat mm. jättiläistähtien tekotaidoillaan.

Joulukuusi ja seimi
belen

Amerikkalaiset toivat mukanaan ajatuksen joulukuusesta. Tavallisesti käytetään muovikuusia tai koristeltuja männynoksia, koska kuusi ei kasva Filippiineillä.

Espanjalaista perua on jouluseimi-asetelma, belen, joita näkee joka puolella. Ne ovat koristeellisia Betlehemin pienoismalleja, joissa Jeesus-lapsen ympärillä ovat raamatun keskeiset jouluyön hahmot.

Misa de Gallo - "kukonlaulumessu" aloittaa joulun

Joulukuun 16. päivän aamuna joulu aloitetaan "virallisesti" varhaisella messulla. Soittokunnat kiertelevät kaupunkia koko päivän, lapset laukovat bambukanuunoita ja ilotulitus juhlistaa illan.

Simbang Gabi - messuun yhdeksänä aamuna

Alkaen joulukuun 16. päivästä joka aamu jouluun saakka perheet käyvät auringon noustessa messussa. Messun jälkeen tarjoillaan kirkoissa riisikakkuja ja muita herkkuja inkivääriteen kanssa.

Villancicos - joululaulut

Espanjalaiset toivat maahan satoja vuosia sitten villancicos-joululaulut, jotka ylistävät iloisesti Jeesus-lasta. Niitä lauletaan edelleen tamburiinin ja kastanjettien säestäminä erityisesti jouluyön messussa, joka on rituaalien huippukohta ja monille lapsille ikimuistoinen juhla. Erityiset joululaulujen laulajat, pastores (paimenet), kiertelevät ennen tätä talosta taloon kitaroineen.

Tavarataloissa ynnä muualla kuitenkin soi enimmäkseen amerikkalaisperäinen, meillekin tuttu joulumusiikki kuten Petteri Punakuono tai Kulkuset, kulkuset. Kiertelemistä joululauluja laulellen nimitetään englanniksi "Christmas carolling". Katso lisää myös joululaulusivulta.

JOULU

Noche Buena - keskiyön messu

Jouluyönä 24.12. on katolisen joulunvieton kohokohta, keskiyön messu, Noche Buena. Keskiyön messuun päättyvät uskonnolliset rituaalit ja siirrytään maallisempaan juhlintaan. Jouluateria syödään vasta messun jälkeen, varhain aamuyöstä. Silloin suvut kerääntyvät viettämään yhdessä pitkää ja iloista ateriaa, koko kaupunki on valaistu ja kaikkialla ovet auki.

Hapag-Kainan - jouluateria

Toisin kuin Suomessa, filippiiniläisen joulupöydän lajivalikoima ei ole tiukasti säädelty. Jouluksi valmistetaan jotakin, jota ei tarjota arkisin, kuten liharuokia niin suurina määrinä, että sillä ruokkii koko suvun. Suosikki on makea kinkku. Koska riisisato valmistuu jouluksi, lisäksi tarjotaan perinteisesti riisiruokia kuten puto bumbong ja bibingka, joka on täytetty suolatuilla munilla ja valkoisella juustolla (kesong puti). Samoin tarjotaan Filippiineiltä katsoen eksoottisia ja siksi kalliita hedelmiä kuten omenaa, viinirypäleitä ja päärynöitä tai kastanjoita. Jälkiruoaksi on hedelmäkakkua ja makeita jälkiruokia kuten macapuno, leche flan ja halayang ube tai kookospitoinen kalamay.

Joulupukki käy vain rikkaiden kotona

Joissakin rikkaissa perheissä nykyisin myös joulupukki, Santa Klaus, hiipii piipun kautta sisään joulupäivän aamuna amerikkalaiseen tyyliin. Tämä ei kuitenkaan kuulu kansan suurimman osan perinteisiin.

Pasko ng mga Bata - lasten joulu

Joulupäivänä aamiaisen jälkeen lapset pukeutuvat parhaimpiinsa (kuten kiiltonahkakengät, rusetit ja röyhelöpuvut) ja käyvät tervehtimässä kummisetäänsä (ninong) ja kummitätiään (ninang), joita kullakin lapsella on yleensä kaksi paria. He ovat lasten todellisia joulupukkeja, joilta lahjat saadaan, samoin kuin muilta vanhemmilta.

Lapset saavat eniten huomiota juuri joulupäivänä, jota kutsutaankin nimellä Pasko ng mga Bata. Lapset käyvät silloin tervehtimässä kaikkia vanhempia sukulaisiaan viemällä heidän kätensä otsalleen (mano po). Vastalahjaksi he saavat karamelleja ja muita herkkuja sekä siunauksen.

Joulupäivä

Joulupäivän ilta 25.12. on rauhallisin ja hiljaisin hetki koko jouluna.

UUSIVUOSI

Bisperas ng Bagong Taon - uudenvuodenaatto

Uusivuosi on Filippiineillä kaupallisempi ja jouluakin meluisampi juhla, jonka päämenot ovat länsimaisia ja meillekin tuttuja ilotulituksineen (paputok) ja juominkeineen. Pääasia tuntuu olevan melu: autojen torvia toitotetaan, paukkupanokset rätisevät... Monet uudenvuoden tavat vivahtavat hiukan taikauskoon ja kiinalaisiin uskomuksiin. Koristeluihin kuuluvat mm. 12 eri hedelmästä (joka kuukaudelle omansa) ja seteleistä tehdyt asetelmat symboloimassa tulevan vuoden menestystoiveita. Ruokalajeillakin on omat symboliset merkityksensä, esim. kalaa ja kanaa ei suosita, tahmeaa riisiä (malagkit) syödään eri muodoissa, että hyvä onni takertuisi kiinni syöjiin. Etenkin maaseudulla uudenvuoden juhliin liittyy pakanallisia menoja kuten pahojen henkien pois ajamista. Nuoret kulkevat talosta taloon meluisasti paukuttaen gongeja tai vaikka säilykepurkkeja ja pyytäen riisikakkuja (biko) tai muuta hyvää. Kuitenkin myös joululyhdyt ja kynttilät seimen ympärillä sytytetään uudelleen uudenvuodenaattona, jolloin pidetään jälleen keskiyön messu.

Pasko ng mga Binata't Dalaga - nuorten uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivää kutsutaan nimellä Pasko ng mga Binata't Dalaga, nuorten miesten ja naisten päivä. Silloin rakastavaiset käyvät yhdessä messussa. Lahjoja vaihdetaan ja uskollisuudenvaloja vannotaan, ainakin seuraavaksi vuodeksi.

Pasko ng mga Matanda - vanhusten päivä

Joulukauden päättää vuoden ensimmäisenä sunnuntaina rauhallinen juhlapäivä, Pasko ng mga Matanda, jolloin muistetaan suvun vanhempia ihmisiä.

Maligayang Pasko at Manigong Bagong Taon!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!


ennen joulua  |  joulu   |   uusivuosi   |  muut juhlat  |  kulttuurisivulle  |  Filippiinit-sivulle  |  etusivulle


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi