Suomalais-filippiiniläinen avioliitto
Kirjoittanut Riitta Vartti, päivitetty 30.9.2016.
Tiedot perustuvat paljolti haastatteluihin. Lähetä minulle palautetta tai soita numeroon 040 8454 794.


taustaa  |  paperisota ennen häitä   |  häiden jälkeen  |   mikä kotikieleksi?  |   viisumit ja oleskeluluvat  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu


vihkikuva

Jorman ja Arlenen häät 2006.

Taustaa. Viime vuosikymmeninä Filippiinit on ollut eräs maista, mistä suomalaiset miehet ovat etsineet romanttisia suhteita, jopa välittäjiä käyttäen. Jotkut taas ovat löytäneet sieltä puolison työkomennuksella tai turistimatkalla ollessaan. Niinpä Suomessa on nyt yli 1000 filippiiniläistä naista, joista useimmat ovat tulleet avioliiton kautta. Miehiä taas on muuttanut tänne paljon vähemmän.

Monet filippiiniläiset taas uneksivat ulkomaille pääsystä joko työn tai avioliiton kautta. Erityisesti naiset etsivät puolisoa ulkomailta lehti-ilmoitusten, erilaisten välittäjien, sukulaisten ja internetin avulla. Taustalla on paitsi romantiikka, myös toive taloudellisesta turvallisuudesta rikkaammassa maassa. Koska sosiaaliturva puuttuu, lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan, nuorempien sisarustensa koulutuksesta ja perheen vammaisista myös taloudellisesti. Siksi avioliitto ulkomaalaisen kanssa nähdään edullisena ratkaisuna koko perheen kannalta. Kuitenkin ulkomaalaisen hyväksyminen ei ole itsestään selvää. Suomalaisen sulhasen tai morsiamen kannattaa pyrkiä ensimmäisenä tulevan puolisonsa perheen suosioon, koska lapsuuden kodin siunaus on filippiiniläiselle erittäin tärkeä.

Suomalais-filippiiniläiset parit järjestävät yleensä häät molemmissa maissa, ensin Filippiineillä ja sitten Suomessa. Siten molempien maiden ja kummankin puolison häätapoja voidaan noudattaa.

Tutustumiskäynti puolison kotimaahan on huomattu tarpeelliseksi jo ennen kuin ryhdytään järjestämään häitä. Huom! Viisumin saaminen tyttö- tai poikaystävälle Schengen-maahan voi kuitenkin olla vaikeaa. Maahantuloluvan saaminen edellyttää yleensä, että pariskunta on tuntenut toisensa kohtalaisen pitkään. Monet filippiiniläiset tulevat Suomeen vasta häiden jälkeen perheen yhdistämisen perusteella - tai toisaalta työluvalla. Tiukoilla säännöillä yritetään estää valitettavan yleistä ihmiskauppaa, lumeavioliittoja ja laitonta siirtolaisuutta Eurooppaan.

Monikulttuurisen avioliiton solmiminen vaatii kärsivällisyyttä ja paperisotaa molemmissa maissa. Vähintään muutaman kuukauden prosessiin kannattaa varatua.

Häiden jälkeen. Oleskeluluvan saaminen Suomeen on yleensä hidas prosessi. Kun se on kunnossa, ensimmäinen tehtävä Suomessa on sosiaaliturvatunnuksen hankkiminen filippiiniläiselle puolisolle. Tunnus on ehdottoman välttämätön.

Filippiiniläinen on tottunut lämpimään ilmastoon, tiiviisiin perhesiteisiin ja ihmisten hyörinään ympärillään. Sen vuoksi kylmä ja harvaan asuttu Suomi vieraine kielineen saattaa olla ainakin aluksi todellinen koettelemus. Suomalainen osapuoli voi onneksi helpottaa tilannetta monin tavoin:

  • Auta puolisoasi pitämään yhteyttä kotimaahan ja omaisiinsa.
  • Vie hänet paikkoihin, joissa hän voi tavata muita Suomessa asuvia filippiiniläisiä. Suosittu kohtaamispaikka on kirkko (useimmilla katolinen), koska filippiiniläisten elämässä uskonnolla on merkittävä sija. Filippiiniläiset kohtaavat toisiaan myös eri maahanmuuttajajärjestöissä (ks. kohdasta maahanmuuttajat) tai esim. paikkakunnan kirpputoreilla, karaokessa jne. Nykyisin Suomeen muuttaneet filippiiniläiset voivat löytää toisensa helposti myös Facebook-ryhmän "PINOYS in Finland" avulla.
  • Rohkaise oppimaan suomea. Kannattaa ilmoittautua heti kuin suinkin paikallisessa te-toimistossa työnhakijaksi, jolloin hänet ohjataan kotouttamiskoulutukseen. Jo ennen sinne pääsyä voi aloittaa suomen opinnot. Suomen kursseja järjestävät esim. työväenopistot, kansalaisopistot, lukiot ja yliopistot sekä Helsingissä myös Filippiinit-seura (ks. Filippiinit-seuran suomenkurssit). Puhu hänelle suomea myös kotona! Aloittaa voi vaikka keskustelemalla hänen kanssaan puoli tuntia päivässä vain suomeksi. Puhumaan oppii vain puhumalla.

Suomalaisen osapuolen taas kannattaa harkita filippiinon / tagalogin kielen kurssia ymmärtääkseen paremmin puolisonsa kulttuuria ja mahdollisten tulevien lastensa toista kotikieltä. Muutaman sanankin osaaminen voi jo lähentää puolisoita toisiinsa. Myös sanakirjat ja oppikirjat auttavat asiaa, jos kursseille ei ole mahdollista osallistua. Ks. lisää kielikurssien kohdalta.

Mikä kotikieleksi? Suomi kotikielenä auttaa filippiiniläistä kotoutumaan suomalaisiin oloihin. Moni pariskunta puhuu keskenään aluksi englantia, vaikka se ei olisi kummankaan äidinkieli. Lasten kannalta olisi kuitenkin ehkä paras, että molemmat vanhemmat opettaisivat heille äidinkielensä, jonka he todella osaavat (englannin ehtii oppia myöhemmin). Monet lapset arvostavat sitä, että heillä on siteet isovanhempiin ja sukulaisiin molempien vanhempiensa kotimaissa ja että he ymmärtävät molempia kieliä. Myös joissakin kouluissa järjestetään filippiinon opetusta suomalais-filippiiniläisten perheiden lapsille - ota selvää paikkakuntasi tarjonnasta!


Suomi-filippiino / tagalog-suomi -sanakirja

Sanakirjassa on 30 000 sanaa suuntaansa. Kirjan hinta 30 euroa, tilaa Riitta Vartilta, riitta.vartti@kolumbus.fi, puh. 040 8454 794. Lue lisää sanakirjasta.

taustaa  |  paperisota ennen häitä   |  häiden jälkeen  |   mikä kotikieleksi?  |   viisumit ja oleskeluluvat  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi