Filippiinien aurinko

Mabuhay 2/2002
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 7.10.2002

Presidentti vaihtoi ulkoministeriään  |   Filippiiniläisiä jo 80 miljoonaa  |   Uudet sotaharjoitukset  |   Kuolemantuomiot jäihin  |   Talous jälleen kasvussa  |   Malesian karkotukset keskeytyivät

Presidentti vaihtoi ulkoministeriään

Presidentti Macapagal-Arroyon ja ulkoministeri Teofisto Guingonan välille syntynyt luottamuskriisi johti heinäkuussa ulkoministerin eroon hallituksesta. Kriisin pelättiin johtavan jo hallitsevan Lakas-NUCD-liittouman repeytymiseen. Asian arkuutta lisäävät lähestymässä olevat vuoden 2004 vaalit. Presidentin tylyys ulkoministerilleen on aiheuttanut tyytymättömyyttä ja joidenkin arvioiden mukaan osa puolueesta suunnittelisi ryhmittymistä jonkun muun lipunkantajan taakse. Lakasin johdosta on kuitenkin vakuutettu, että presidentin takana oleva koalitio pysyy koossa.

74-vuotias Guingona ei juuri kommentoinut lähtöään, koska katsoi sen vain kärjistävän kriisiä. Hänelle tarjottiin nimellisesti myös virkaa presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana. Eron taustalla oli huhuja presidentti Fidel Ramoksen aikaisen ulkoministerin Roberto Romulon johtaman poliittisen ryhmän kähminnästä ulkoministeriössä.

Guingona ei ole ollut myöskään amerikkalaisten suosiossa, koska hän otti vastustavan kannan Yhdysvaltain ja Filippiinien yhteisiin Balikatan-sotaharjoituksiin. Guingona äänesti kymmenen vuotta sitten senaattorina Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon jatkamista vastaan.

Guingonan tilalle presidentti valitsi oppositiosta toisen veteraanin, senaattori Blas Oplen, joskin muitakin ehdokasnimiä esiintyi julkisuudessa. Guingonan kanssa samanikäinen Ople on johtanut pitkään senaatin ulkoasiainvaliokuntaa. Hänen kokemuksensa hallinnosta juontuu jo Marcoksen aikoihin, jolloin hän palveli vuosina 1967-1986 työministerinä. Oplen hallituksen riveihin siirtymisen myötä senaatin poliittinen tasapaino kallistui presidentin taakse.

Useat kansalaisjärjestöt ilmaisivat tyytymättömyytensä "vanhaa kaartia" edustavan Oplen valintaan. Ople on Guingonasta poiketen julistanut avoimesti olevansa amerikkalaismyönteinen. Guingona taas sanoi lähtiessään, että toivoisi filippiiniläisten tulevan toimeen omillaan eikä kehittävän riippuvuutta amerikkalaisten avusta. Guingona näkee Yhdysvaltain kasvavassa läsnäolossa viitteitä paluusta Marcoksen aikoihin, vaikka kielsikin toisaalta kuuluvansa vasemmiston tukijoihin.

Filippiiniläisiä jo 80 miljoonaa

Hallitsematon väestönkasvu on edelleen suuri ongelma, vaikka perhesuunnittelu on ollut jo pitkään viranomaisten asialistalla. Hallituksen väestökomission mukaan filippiiniläisten lukumäärä yltää nyt noin 80 miljoonaan. Tämä oikeuttaa 14. sijaan maailmassa. Filippiiniläisistä lähes puolet eli 40 prosenttia voidaan luokitella köyhiksi. Tämä merkitsee, että heidän päivittäiset tulonsa jäävät alle hallituksen määrittelemän köyhyysrajan eli 38 peson.

Niinpä halukkuus muuttaa Filippiineiltä muualle on edelleen suurta. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin viidennes maassa asuvista olisi halukas lähtemään ulkomaille työntekoon. Päivittäin Filippiineiltä lähteekin yli 2500 henkeä. Tämän vuoden rohkaisevista kasvuluvuista huolimatta talous ei ole luonut tarpeeksi työpaikkoja. Työttömyys tosin oli syksyä kohden laskussa. Erityisesti palvelualat, koulut ja terveyssektori työllistivät alkuvuotta paremmin. Heinäkuussa työttömiä oli virallisesti 11,5 prosenttia, mutta työtä vailla olevien todellista määrää on mahdoton arvioida.

Köyhyys näkyy myös tyytymättömyytenä hallinnon toimintaan. Riippumattoman tutkimuslaitoksen Social Weather Stationsin mukaan vain yksi kolmesta filippiiniläisestä oli kesällä tyytyväinen demokratian ja hallinnon toimivuuteen maassaan. Lukema on alhaisin sitten vuoden 1992, jolloin SWS alkoi tekemään tämäntyyppisiä mielipidetutkimuksia. Parhaimmillaan seitsemän kymmenestä filippiiniläisestä on ollut tyytyväinen demokratian toimivuuteen. Lukemat osuvat presidentti Fidel Ramoksen hallintokauden alkuun ja loppuun.

Mielipidemittausten mukaan Macapagal-Arroyon kannatus on vajonnut pohjalukemiin. Elokuun alussa tehdyn kyselyn mukaan hän olisi hävinnyt vaaleissa sekä opetusministeri Raul Rocolle että entiselle presidentin Joseph Estradalle. Jälkimmäinen innostui tuloksesta niin, että ilmoitti lainopillisten neuvoantajiensa tutkivan, voisiko hän alkaa kampanjoida uudelleen presidentiksi!

Pian tämän jälkeen Macapagal-Arroyon hallinto ilmoitti aloittavansa Rocoa koskevat tutkimukset epäillystä korruptiosta. Roco erosi tällaisesta kohtelusta sydämistyneenä hallituksesta.

Macapagal-Arroyon kannalta on kiusallista, että myös naiset ovat tyytymättömiä lunastamattomiin lupauksiin. Nämä koskivat parannuksia muun muassa asuntotilanteessa sekä työllisyydessä. Presidentti itse on luottavainen ja totesi syksyllä, että ainoa ryhmä, joka ei ole hänen takanaan ovat "punaiset". Presidentti on yrittänyt kohentaa julkista kuvaansa lisäämällä varoja julkiseen asuntotuotantoon. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa kannatusluvut ovat taas hiukan kohentuneet.

Uudet sotaharjoitukset

Amerikkalaisten läsnäolo Filippiineillä ei päättynytkään Balikatan-sotaharjoituksiin heinäkuussa. Parin sadan sotilaan joukko jäi maahan ja uusi, entistä laajempi terrorisminvastainen operaatio alkaa lokakuussa. Armeijan mukaan yhdysvaltalaiset sotilaalliset neuvonantajat viipyvät saarilla jopa yhdeksän kuukautta ja tällä kertaa myös Basilanin ulkopuolella, kuten Jololla. Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt Filippiinien sotilaalliseen avustamiseen 55 miljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin mitä presidentti George W. Bush alunperin esitti. Tästä merkittävä osa on suunnattu taisteluun kommunistisissejä vastaan.

Kongressissa presidentin ilmoitusta sotilaallisen yhteistyön jatkamisesta tervehdittiin hämmennyksellä. Useissa puheenvuoroissa kritisoitiin selvän takarajan puuttumista amerikkalaisten läsnäololle sekä sitä, että amerikkalaiset saavat tuoda kalustoaan maahan. Amerikkalaisten tukikohtien perustaminen ei ole sallittua vuoden 1991 sopimuksen nojalla.

Tähän asti amerikkalaisten sotilaallinen aktiviteetti on rajoittunut Abu Sayyafin sissien kanssa käytyyn hajanaiseen laukauksenvaihtoon ja Zamboangassa Abu Sayyafin pommi-iskussa kuolleeseen sotilaaseen. Yhdysvallat on kuitenkin laajentanut vihollistensa piiriä, sillä ulkoministeri Colin Powellin vierailtua kesällä Filippiineillä, julisti Yhdysvallat kommunistisen puolueen ja sen sotilaallisen siiven NPA:n terroristijärjestöiksi.

Powell pyysi myös Hollannin hallitusta jäädyttämään vasemmiston järjestösiiven NDF:n varat Hollannissa. Hollannin viranomaiset lopettivat kommunistien maanpaossa olevan johtajan Jose Sisonin sosiaaliavustusten maksamisen ja jäädyttivät tämän pankkitilin. Myös Kanada julisti tämän jälkeen NDF:n ja NPA:n terroristijärjestöiksi ja jäädytti näiden varat. Sison katsoi kaiken takana olevan Macapagal-Arroyon hallinnon ja syytti Yhdysvaltoja "valtioterrorismista". Tästä huolimatta NDF:n ja hallituksen välisiä rauhanneuvotteluja on syksyllä elvytelty.

Kuolemantuomiot jäihin

Elokuussa Amnesty International pyysi lähettämään presidentti Macapagal-Arroyolle vetoomuksia, joissa häntä kehotettiin estämään kolmen raiskauksista kuolemantuomion saaneen tuomioiden täytäntöönpanon. Amnestyn vetoomus lähetettiin myös Filippiinit-seuran sähköpostilistalla oleville jäsenille ja kansainvälinen kampanja tuotti tulosta: presidentti päätti lykätä tuomioiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella.

Asiaan vaikutti myös se, että oikeuden määräämä täytäntöönpanopäivä osui katolisen kirkon johtajan, kardinaali Sinin syntymäpäivän aattoon, eikä syvästi katolinen Macapagal halunnut pilata arvostamansa kardinaalin juhlaa. Katolinen kirkko on ankarasti vastustanut kuolemantuomioita, vaikka kansan suuri enemmistö niitä haluaakin.

Presidentti Ramos otti valtakaudellaan kuolemantuomiot jälleen käyttöön, mutta niistä ensimmäiset pantiin täytäntöön Estradan kaudella. Seitsemän myrkkypiikeillä toteutetun tuomion jälkeen Estrada kuitenkin keskeytti täytäntöönpanot, kun vaarassa oli myös Estradan itsensä joutuminen kuolemaan tuomituksi. Presidentti Macapagal lupasi vuoden 2002 alussa rikkaiden kiinalaisten järjestölle ottaa kuolemantuomiot jälleen käyttöön etenkin kidnappausten lakkauttamiseksi.

Filippiinonkiinalaisten liikemiesten perheenjäsenet ovat yleinen kidnappausten kohde ja näissä syylliset eivät suinkaan ole etelän muslimeja, vaan usein entisten poliisien ja sotilaiden johtamia rikollisjengejä.

Nyt kongressissa on käsiteltävänä lakiesityksiä kuolemantuomioiden lakkauttamisesta, ja presidentti päätti keskeyttää kaikki kuolemantuomioiden täytäntöönpanot siksi aikaa kunnes lakiesitysten käsittely on kesken. Filippiineillä on toista tuhatta kuolemantuomion jo saanutta odottamassa tuomioiden täytäntöönpanoa.

Talous jälleen kasvussa

Vaikka Macapagal-Arroyon kannatus sekä omassa puolueessa että kansan keskuudessa horjuu, on hallinnolla jäljellä yksi ilonaihe. Talous näyttää kääntyneen nousuun ja kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia, kovinta vauhtia viiteen vuoteen. Sekä maatalous että vientisektori elpyivät. Esimerkiksi puolijohteiden vienti piristyi selvästi ja myös palvelusektorilla on vetoa. Hallitus arvioi viennin kasvavan vähintään neljä prosenttia tänä vuonna, mutta joissakin arvioissa on povattu jopa kymmenyksen kasvua.

Myös Filippiinejä kroonisesti vaivannut vaihtotaseen vaje kääntyi vuoden alkupuoliskolla plussalle. Toisellakin neljänneksellä talouden kasvu oli 4,5 prosenttia. Heinäkuun State of the Nation -puheessaan presidentti arvioi Filippiinien talouden olevan parhaimmassa kunnossa koko Kaakkois-Aasiassa.

Kriitikkojen mukaan talouden kasvu johtui kuitenkin lähinnä ulkoisista tekijöistä, kuten lisääntyneistä ulkomaisista sijoituksista sekä Yhdysvaltain orastavasta elpymisestä. Samaten ulkomailla asuvien filippiiniläisten rahansiirrot kotimaahan ovat olleet kasvussa. Sen sijaan tuotantosektorin kasvu oli vuoden alkukuukausina varsin ohutta ja konkurssit olivat yleisiä.

Kriitikot muistuttavat myös ratkaisemattomista ongelmista, kuten työttömyydestä ja budjettivajeesta, joka ylitti jo heinäkuussa koko vuodelle asetetun tavoitteen. Kasvavan budjettivajeen sekä muun muassa Mindanaon jälleen kiristyneen tilanteen takia dollarilla on saanut välillä jo yli 52 pesoa. Tosin valuuttakurssit ovat heiluneet myös muissa Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa.

Keskuspankin ilonaiheena on kuitenkin suhteellisen alhainen inflaatio, joka oli syyskuussa vain 2,9 prosenttia. Tämä antaa mahdollisuuden alentaa korkoja talouden vauhdin lisäämiseksi. Tosin ne ovat jo nykyiselläänkin kymmenen vuoden alhaisimmilla tasoilla.

Malesian karkotukset keskeytyivät

Malesian ja Filippiinien välit kiristyivät kesällä, kun Malesia alkoi karkottaa massamitassa maassa olevia laittomia siirtolaisia. Karkotukset loppuivat vasta syyskuussa pääministeri Mahathir Moha-madin sekä Macapagal-Arroyon neuvottelujen jälkeen. Ulkoministeri Oplen huomio heräsi, kun Malesia lastasi sata filippiiniläistä pieneen kalastusalukseen ja lähetti nämä takaisin kohti kotia.

Karkotettujen mukaan kohtelu ei ollut asianmukaista. Malesialaisten viranomaisten kerrottiin muun muassa käyttävän koiria filippiiniläisten jahtaamiseen. Malesia kiristi huhtikuussa maassa oleskelua koskevia lakejaan ja viranomaisten huhuttiin suunnittelevan jopa satojen tuhansien filippiiniläisten ja myös indonesialaisten karkotuksia. Syyskuun loppuun mennessä filippiiniläisiä oli karkotettu jo kolmisenkymmentätuhatta.

Osa maasta lähtevistä haettiin Sabahista laivaston aluksilla ja he saapuivat Filippiineille melko huonokuntoisina. Monet olivat asuneet Sabahissa jo vuosikymmeniä. Paikalliset työnantajat valittivat, että heidän on vaikea täyttää tilauksia ilman ulkopuolista työvoimaa. Useat työnantajat olivatkin valmiita maksamaan Filippiinien viranomaisille, jotta nämä olisivat lähettäneet Malesiassa oleville kansalaisille tarpeelliset dokumentit.

Malesian kannalta kiusallisia ovat syytökset raiskauksista Sabahin laittomien siirtolaisten kokoamiskeskuksissa sekä kertomukset poliisien hyväksikäyttämistä naisista. Tämä johti kansalaisjärjestöjen mielenilmauksiin ja hallituksen puuttumiseen asiaan. Filippiineiltä kehotettiin Malesiaa parantamaan erityisesti naisten ja lasten oloja. Filippiiniläisiä prostituoituja on ollut Malesiassa jo vuosikymmeniä ja heidän kohtelunsa on ollut yleensä kurjaa.

Filippiinit-seuran sivulle
Etusivulle

Mabuhay 1 2002

Mabuhay 2 2001


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi