Filippiinien aurinko

Mabuhay 1/2016
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 25.2.2016

Vaalit 9.5.2016

Toukokuussa valitaan Filippiineillä presidentti kuuden vuoden kaudeksi. Vaaleissa on mukana viisi ehdokasta.

Filippiinien vaaleissa 9. toukokuuta äänestäjä valitsee presidentin lisäksi varapresidentin, kongressin alahuoneen alueellisen kansan-edustajan ja puoluelistan edustajan, 12 senaattoria, provinssin kuvernöörin ja vara-kuvernöörin, provinssin valtuuston jäsenet, pormestarin, varapormestarin ja kunnan-valtuuston jäsenet.

Alla on lyhyet kuvaukset presidentti-ehdokkaista helmikuun gallup-tulosten (SWS) mukaisessa järjestyksessä. Suluissa on esitettynä ehdokkaiden puolue ja gallupin mukainen ääniosuus.

Presidenttiehdokkaat 2016 vaaleissa


Jejomar Binay

Varapresidentti Jejomar Binay (United Nationalist Alliance 29 %) oli Marcosin diktatuurin aikana aktiivinen ihmisoikeusjuristi. Sen seurauksena presidentti Corazon Aquino nosti Binayn Makatin kaupunginjohtajaksi. Siitä lähtien Binayn klaani on pitänyt valtaa Makatissa, sillä kun Binay ei lakisääteisten kausirajoitusten takia voinut jatkaa pormestarina, laittoi hän seuraajakseen ensin vaimonsa ja sitten poikansa, joka tosin korruptiosyytteiden vuoksi joutui luopumaan viranhoidosta. Makati on koko Filippiinien talouselämän rahakas keskus ja Jejomar Binay on käyttänyt asemaansa huomattavan varallisuuden kasaamiseen itselleen. Myös hän on syytettynä esimerkiksi ylihinnoiteltuihin rakennushankkeisiin liittyvästä korruptiosta.

Kampanjassaan Binay lupaa samoja asioita, joita oikeastaan kaikki ehdokkaat lupaavat: poistaa köyhyyden, luoda työpaikkoja, lisätä tukea maataloudelle, lisätä koulutusta ja sosiaalipalveluita ja laittaa rikollisuuden kuriin.

Suhteessa Kiinaan Binay on ehdottanut omanlaistaan ratkaisua. Kun kaikki merkittävät poliittiset tahot ovat jyrkästi vastustaneet Kiinan yksipuolisia aluevaltauksia Etelä-Kiinan merellä ja vaatineet Kiinaa poistamaan asevoimansa kiistanalaisilta saarilta, niin Binay on ehdottanut alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä yhteistä bisneskumppanuutta Kiinan kanssa.

Grace Poe

Senaattori Grace Poe (riippumaton 24 %) oli vielä joulukuussa gallupeissa johdossa, vaikka hänen oikeutensa olla ehdokkaana ei ole vielä varmistunut. Lain mukaan presidenttiehdokkaan pitää olla syntyperäinen filippiiniläinen, joka on asunut maassa vähintään viimeiset 10 vuotta. Poe on löytölapsi, jonka tunnetut näyttelijät Susan Roces ja Ferdinand Poe (presidenttiehdokkaana vuonna 2004) adoptoivat. Perhe muutti aikoinaan Yhdysvaltoihin, josta Grace Poe palasi noin 10 vuotta sitten takaisin. Korkeimpaan oikeuteen on tehty valituksia, jonka mukaan löytölapsen filippiiniläisyydestä ei ole näyttöä ja toisaalta Poe on antanut ristiriitaisia tietoja Filippiineille paluun ajankohdasta.

Poe on ollut vasta vuodesta 2013 lähtien poliittisessa luottamustehtävässä senaattorina ja kilpailijoiden keskeisin argumentti häntä vastaan on vähäinen poliittinen kokemus. Senaatissa Poe oli edistämässä informaatiovapauden laki-ehdotusta, joka parantaisi toteutuessaan vallan-käytön läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaisi korruptiota. Suomalaisittain kiinnostavaa on, että Poe on esittänyt maahan ilmaista kouluruokailua.

Rodrigo Duterte

Räväköistä puheistaan tunnettu Davaon pormestari Rodrigo Duterte (PDP-Laban 24 %) on saanut vaalikeskusteluissa myrskyisiä tunnelmia aikaan. Suuri kohu syntyi siitä, kun Duterte manaili paavia juututtuaan tämän viimevuotisen vierailun yhteydessä viideksi tunniksi liikenneruuhkaan. Katolisessa maassa tämä aiheutti ymmärrettävästi vastalauseiden aallon, vaikka Duterte selitteli myöhemmin sanomisiaan. Naistenmiehenä tunnettu Duterte on jo 70-vuotias, mutta tämä ei estä häntä kommentoimasta naisten ulkonäköä ja kehumasta nuoruuden saavutuksillaan.

Duterte on luvannut, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän lopettaa rikollisuuden Filippiineillä 3–6 kuukaudessa tappamalla rikolliset. Jo vuodesta 1988 lähtien hän on ollut 22 vuotta Davaon pormestarina ja hän kehuskelee myös omilla surmatöillään. Hän on rohkaissut kuolemanpartioita tappamaan ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan (Human Rights Watch) ainakin 1000 pääosin pikkurikollista, huumeiden käyttäjää ja jopa katulapsia. Myös Davaon poliisi on toiminut yhteistyössä näiden kuolemanpartioiden kanssa.

Duterte totesi vaalitilaisuudessa, että Ferdinand Marcos oli paras presidentti, mitä Filippiineillä on ollut ja että hän muokkaisi hallintoaan Marcosin mallin mukaan. Hänen mukaansa Marcos ei koskaan pidättäytynyt voimankäytöstä hallitakseen maata. Duterte kehuu, että sotatilan ensimmäisinä vuosina Filippiinit oli "puhdas". Duterten mukaan hän tulee Marcosin tapaan käyttämään armeijaa ja poliisia rikollisuuden poistamisessa. Lisäksi Duterte lupasi, että huumerikolliset tullaan hirttämään julkisesti.

Tunnettu kansalaisaktivisti ja professori Walden Bello on kommentoinut Duterten mahdollista valintaa, että se olisi kuin "ihmisoikeuksista piittaamattoman Marcosin hallinnon toinen tuleminen". Mielenkiintoista on se, että Duterte edustaa PDP-Labania eli diktaattori Marcosia vastaan järjestäytynyttä puoluetta, jonka riveistä on lähtöisin myös Marcosia vastustanut Corazon Aquino.
Rautaisen vallankäytön lisäksi Duterte haluaa lakkauttaa Manila-keskeisen hallinnon ja siirtyä federalistiseen malliin.

Mar Roxas

Mar Roxas (Liberal Party 18 %) on Filippiinien perinteistä poliittista eliittiä. Hänen isoisänsä oli 1940-luvulla maan presidentti ja myös isä oli senaattori. Roxas lähtee siinä mielessä vahvasta asemasta vaaleihin, että hän on hallitsevan liberaalipuolueen presidenttiehdokas. Hän on entinen senaattori ja on toiminut kahdeksan vuotta kauppa-, liikenne- ja sisäministerien tehtävissä.
Siten hänellä on runsaasti kokemusta valtion asioiden hoidosta ja hän kykenisi varmasti asiallisesti hoitamaan virkaan kuuluvat tehtävät. Toistaiseksi Roxasin kannatus on jäänyt vähäisemmäksi kuin muilla kärkiehdokkailla. Hän on melko vaisu ja tavallisesta kansalaisesta etäisen tuntuinen esiintyjä.

On jäänyt epäselväksi, miten hänen linjansa poikkeaisi presidentti Aquinon linjasta. Roxas kyllä hyötyy Aquinon antamasta tuesta, mutta toisaalta monet äänestäjät epäilevät, että Roxas ei ole valmis irtautumaan Aquinon ylläpitämistä käytännöistä, joihin kansalaiset laajasti ovat tyytymättömiä. Näitä ovat budjetista tulevat mahtavat rahastot, joita presidentti käyttää erilaisiin hankkeisiin alistamatta niitä kongressin päätettäväksi. Se on osa poliittista korruptiota ja vallankäyttöä, jossa presidentti muun muassa jakaa kansanedustajille miljoonia euroja saadakseen läpi oman linjan mukaisia päätöksiä.

Miram Defensor-Santiago

Senaattori Miram Defensor-Santiago (People's Reform Party 4 %) on pitkän linjan poliitikko, joka on työskennellyt valtion-hallinnossa jo 1970-luvulla ja oli presi-denttiehdokkaanakin jo vuonna 1992. Gallupit ovat osoittaneet hänelle vain muutaman prosentin kannatusta, joten hänen mahdolli-suutensa tulla valituksi ovat vähäisiä. Santiago on sairastanut syöpää, minkä on arveltu osaltaan pelottaneen äänestäjiä. Tilannetta ei paranna, että hänen varapresidenttiehdokkaansa on diktaattori Marcosin poika Bongbong Marcos.

Kautta vuosikymmenien Defensor-Santiago on ollut tunnettu politiikassa räväköistä ja kriittisistä kannanotoista, jotka ovat myös hyvin laaja-alaisia, sillä hänellä on monipuolinen asiantuntemus yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kärkiteemoina hänellä on ollut hyvän, rehellisen hallinnon ja lakien toimeenpanon edistäminen. Hän on ollut aloitteellinen myös naisten asemaa parantavien ja seksuaaliterveyttä koskevien lakien läpiviennissä.

(Pekka Borg & Sami Noponen)

Talous kasvussa

Toisin kuin Suomen, Filippiinien talous kasvaa edelleen vauhdilla. Viime vuonna talous kasvoi hallituksen tilaston mukaan 5,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisen vuoden 6,1 prosenttia. Hallitus oli tavoitellut viime vuodelle peräti 7–8 prosentin kasvua.

Samaan aikaan paisuu myös maan ulkomaisen velan taakka. Suhteessa bruttokansantuotteeseen velan määrä on kuitenkin edelleen alempi kuin Suomella. Luottoluokittaja Standard & Poor's (S&P) ilmoittikin pitävänsä Filippiinien kansantalouden näkymiä suhteellisen valoisina, jos nykyisen presidentin Benigno Aquino III:n seuraaja pitää kiinni aloitetuista uudistuksista.

Jarruna on ollut lähinnä supistunut vienti, mikä johtuu pitkälti Kiinan ja muiden lähialueen maiden talouskasvun hidastumisesta. Filippii-nien talouden kasvusta on pitänyt huolta vahva kotimainen kysyntä sekä ulkomailla työskente-levien kotimaahan lähettämät valuuttavirrat, jotka ovat paisuttaneet Filippiinien valuutta-varannot ennätyksellisen suuriksi. S&P ennakoi Filippiineille 5,7 prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle, mistä kasvu kiihtyy ensi vuonna edelleen 5,9 prosenttiin.
Kasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä suoranaisesta nälästä kärsivien perheiden määrä on ollut selvässä nousussa. SWS-tutkimuslaitoksen loppuvuonna tekemän kyselyn mukaan Filippiineillä oli myös 9,1 miljoonaa työtöntä.

Muslimien itsehallinto jäissä

Muslimien ja armeijan väliset yhteenotot Etelä-Filippiineillä ovat viime aikoina taas lisääntyneet, mikä uhkaa romuttaa alueen rauhanprosessin. Rauhaa on hierottu yhteensä jo yli 17 vuoden ajan. Muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vuosikymmenien mittaan vähintään satatuhatta ihmistä.

Viime vuonna kapinallisryhmittymä MILF:n (Moro Islamic Liberation Front) ja hallituksen neuvottelijat saivat aikaan sopimuksen muslimien autonomisen alueen perustamisesta, mikä on ollut kapinallisten pitkäaikainen tavoite. Vielä vaadittaisiin kongressin hyväksyntä alueen perustuslaille (Bangsamoro Basic Law, BBL). Hyväksyntä on siirtynyt siirtymistään, mihin ovat vaikuttaneet viime vuoden yhteenotot, joissa oli osallisena myös MILF:in sissejä. Pahimmassa yhteenotossa kuoli 44 hallituksen sotilasta. Käytännössä BBL:n ja MILF:in aseistariisunnan pitäisi kulkea käsi kädessä.

Myönteinen uutinen oli, kun MILF:in ja hallituksen neuvottelijat saivat alkuvuonna Malesian Kuala Lumpurissa käytyjen neuvottelujen tuloksena sovittua voimassa olevan tulitauon pidentämisestä ensi vuoden maaliskuulle. Neuvottelijat ilmaisivat huolensa siitä, että islamin radikalisoituminen voisi kärjistää tilannetta Etelä-Filippiineillä.

MILF onkin luopunut osasta aseistaan, mutta MIL:istä eronnut radikaali BIFF (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) on jatkanut iskujaan. BIFF ei ole hyväksynyt Filippiinien hallituksen tarjoamaa rauhansopimusta ja on jatkanut hyökkäyksiään myös hallituksen tukijoiksi epäilemiään siviilejä vastaan.

Myös kidnappauksistaan kuulu, Sulun saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayyaf -ryhmä on edelleen aktiivinen. Syyskuussa sissit ottivat panttivangikseen kaksi kanadalaismiestä, filippiiniläisnaisen sekä davaolaisen loma-keskuksen norjalaisen johtajan Kjartan Sekkingstadin. Norjan media on seurannut koko syksyn Sekkingstadin kohtaloa, joka on edelleen epäselvä. Abu Sayyafilla on ollut myös muita panttivankeja, joista jotkut on teloitettu.

Ulkomaiset terroristiasiantuntijat ovat varoittaneet, että Abu Sayyaf voi etsiä yhteyksiä ISISiin ja pyrkiä perustamaan Filippiineille tämän paikallisosaston. Tämä tuli esiin, kun hallituksen joukot surmasivat joulukuussa Basilanissa malesialaisen pommimiehen Mohammad Najib Husseinin eli Abua Anasin, jolla ilmeisesti oli yhteyksiä ISISiin. Myös islamistisella Khilafa Islamiya Movement -sissi-ryhmällä on kerrottu olevan ISIS-yhteyksiä.

Marraskuussa hallituksen joukot kertoivat haavoittaneensa Abu Sayyafin johtajaa Isnilon Hapilonia, jonka kiinniottajalle Yhdysvaltain hallitus on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion. Häntä syytetään kolmen amerikka-laisen kidnappaamisesta Palawanilla v. 2001.

Yhdysvaltain joukot takaisin Filippiineille

Yhdysvallat ja Filippiinit ottivat askeleen kohti entistä tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä, kun Filippiinien korkein oikeus päätti, että nykyinen EDCA-puolustussopimus sallii Yhdysvaltain armeijalle paikallisten tukikohtien käytön. Näihin kuuluu myös Manilan lähellä sijaitseva Clarkin lentotukikohta, josta amerikkalaiset lähtivät 1990-luvun alussa, samoin kuin Subicin laivastoasema.
Kello kääntyy näin tavallaan taaksepäin. Useat kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet ratkaisua, joka niiden mukaan kumoaa senaatin vuoden 1991 päätöksen luopua amerikkalaisista tukikohdista. Hallitus on toivottanut amerik-kalaiset tervetulleiksi ja vedonnut siihen, että Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä vaatii lisävoimia. Filippiinit on vienyt Kiinan aluevaatimukset Haagin kansain-väliseen sovitteluoikeuteen, mutta ilmeistä on ettei Kiina aio kunnioittaa sen päätöstä.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Manilassa marraskuussa ennen Aasian maiden yhteistyöjärjestö Apecin kokousta. Siihen osallistui Aasian johtajien joukon lisäksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, joka vakuutti Yhdysvaltojen olevan sitoutunut puolustamaan Filippiinejä Kiinan mahdollisilta hyökkäyksiltä. Kokouksessa keskusteltiin etenkin vapaan kaupan esteiden purkamisesta, uudistuvan energian saannista, ympäristöstä ja sosiaalisista uudistuksista. Kokouksen alla Manilassa siivottiin kodittomia ja kerjäläisiä pois kokousvieraiden silmistä.

Edsa-vallankumouksesta 30 vuotta

Edsasta 30 vuotta

Diktaattori Ferdinand Marcosin kaataneesta Edsa-vallankumouksesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Muistopäivää vietettiin 22. helmikuuta. Edsa muistetaan verettömänä val-lankumouksena, josta alkoi pitkä demokrati-soitumisprosessi. Marcos oli julistanut maahan poikkeustilan vuonna 1972, mikä merkitsi käytännössä opposition tukahduttamista. Vain aktiivisin osa jatkoi maanalaista taisteluaan, minkä Marcosin hallinto pyrki väkivalloin tukahduttamaan.

Vuonna 1986 puhjennutta Edsaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, mutta samalla on noussut esiin ääniä, joiden mukaan nykyinen hallinto ei ole onnistunut vaalimaan Edsan perintöä. Tämä on kiusallista nykyiselle presidentille Benigno Aquino III:lle, joka on oppositiohahmo Benigno "Ninoy" Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon ainoa poika. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi, ettei Benigno Aquinon tänä vuonna päättyvä valtakausi ole tuonut olennaista parannusta surkealla tolalla oleviin ihmisoikeuksiin.

Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 15 vuotta Edsa 2:sta, joka kaatoi presidentti Joseph Estradan vuonna 2001. Hänen tilalleen nousi tuolloin presidentiksi Gloria Macapagal-Arroyo.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.


etusivulle  | Filippiinit-sivulle  |  ajankohtaiset poliittiset tapahtumat  |  matkailu  |  lapset  |  ympäristökysymykset  |  naisten asema


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi