Filippiinien aurinko

Mabuhay 1/2011
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 21.2.2011
Noynoy Aquinon ensimmäiset puoli vuotta 
Väheneekö korruptio? 
Ihmisoikeudet
Oikeutta tohtori Gerrylle! 
Filippiinien väestö kasvaa 
Hyvät talousnäkymät  
Eila on poissa 

1986 25 vuotta EDSA-vallankumouksesta!

Noynoy Aquinon ensimmäiset puoli vuotta

Viime toukokuussa kansan suuri enemmistö valitsi Noynoy Aquinon presidentiksi. Edellisen presidentin, Gloria Macapagal-Arroyon hallintoon oltiin yleisesti tyytymättömiä ja uudelta hallitukselta odotettiin suurta muutosta. Nyt Aquinon hallitus on toiminut runsaat puoli vuotta ja on hyvä aika arvioida, miten hallitus on kyennyt odotuksiin vastaamaan.

Presidentti Aquinon ohjelman keskeisinä tavoitteina on: laittaa korruptio kuriin, luoda työpaikkoja erityisesti yksityissektoria vahvistaen, suunnata lisää rahoitusta koulutukseen, terveydenhuoltoon ja köyhyyden vähentämiseen sekä toimia julkishallinnossa hyvän hallinnon periaatteita edistäen ja läpinäkyvästi.

Väheneekö korruptio?

Arroyon hallitus ja etenkin presidentin perhe olivat erityisen korruptoituneessa maineessa. Noynoy Aquinoon kohdistuu tässä suhteessa erityisiä odotuksia, sillä presidentin edesmennyttä äitiä, presidentti Cory Aquinoa on arvostettu viime vuosikymmenien rehellisimpänä presidenttinä. Korruptio on Filippiinien yhteiskunnassa niin syvälle syöpynyt, että läpimurtoa on vaikea saavuttaa. Ensi alkuun Aquino on yrittänyt muuttaa vähintään hallinnon tyyliä esim. luopumalla virkaan astuttuaan poliitikkojen ja ?isokenkäisten etuoikeudesta? tehdä liikenteessä limusiiniautosaattueilleen tilaa huudattamalla torvia. Hän myös leikkasi valtiojohtoisten yhtiöiden johtajien bonuspalkkioita.

Varsinaiseen korruptioon puuttumisen Aquino on aloittanut yrittämällä saada edellisen hallinnon aikana käsittelemättä jääneet tapaukset oikeuteen. Suurimmissa rötöksissä linjat vievät edellisen presidentin perheeseen. Keskeisenä tulppana näiden tapausten etenemiselle on ollut presidentti Arroyon nimittämä oikeusasiamies Merceditas Gutierrez, joka on Glorian puolison, Mike Arroyon kurssitoveri yliopistolta. Näitä tapauksia ovat mm. lannoitteiden jakeluun budjetoidut 728 miljoonaa pesoa (n. 12,3 milj. euroa), jotka ohjattiin Arroyon vaalityöhön. Toisaalta vuonna 2007 asian julkitulo esti jo sovitun 329 miljoonan dollarin valtion laajakaistaverkkokaupan toteuttamisen kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjusten maksamisen korkeille virkamiehille, ja todistajanlausuntojen mukaan presidentin puoliso Mike Arroyo oli osallisena kaupassa. Oikeusasiamies Gutierrez esti tutkinnan jatkumisen näissä tapauksissa vedoten näytön puutteeseen.

Ex-senaattori Jovito Salonga ym. ovat yrittäneet saada oikeusasiamies Gutierrezin näistä ja monista muista tapauksista valtakunnanoikeuden eteen. Tähän asti oikeusasiamies on kyennyt estämään yritykset, mutta 15.2.2011 Korkein oikeus antoi luvan nostaa syytteen oikeusasiamiestä vastaan, jos kongressi niin päättää.

Viime kuukausina on tuotu julki erityisesti puolustusvoimissa esiintyvää korruptiota. Asevoimien comptroller, kenraalimajuri Carlos Garcia on ollut tutkintavankeudessa 303 miljoonan peson kavaltamisesta valtiolta. Oikeusasiamies Gutierrez kuitenkin vapautti Garcian sopimusratkaisulla, kun hän myönsi lievemmän teon, eli lahjusten vastaanottamisen ja palautti 143 miljoonaa valtiolle. Mm. presidentti oli Gutierrezille hyvin närkästynyt syytteen vesittämisestä.

Tammikuussa lehdistön ykkösaiheita oli Arroyon aikaisen puolustusvoimien komentaja ja puolustusministeri Angelo Reyesin kahdessa vuodessa saama noin150 miljoonan lahjoitus. Hänelle tuotiin kuukausittain noin 5 miljoonaa ja läksiäislahjaksi hän sai kerralla 50 milj. pesoa. Rahat tulivat mm. sotilaiden palkkabudjetista. Osalliset puolustautuivat sillä, että he vain jatkoivat asevoimien vanhaa perinnettä. Edeltävät asevoimien komentajat kiistivät saaneensa lahjapalkkioita. Asia päättyi dramaattisesti, kun kenraali Reyes teki kunniasyistä itsemurhan.

Ihmisoikeudet

Erityisesti ihmisoikeuksien edistämisen osalta Aquinoon kohdistuu suuria odotuksia. Hän ei ole ryhtynyt NPA-sissiarmeijan tai islamilaisten vapautusliikkeiden nujertamiseksi samanlaisiin sotilaallisiin ratkaisuyrityksiiin kuin Arroyo, vaan käynnistää uudelleen rauhanneuvotteluita. Tosin mahdollisuudet saada kestävää neuvotteluratkaisua maolaisorientoituneen NDF:n kanssa ovat vähäisiä, sillä hallitus tuskin on valmis luopumaan nykyisestä valtiojärjestelmästä. Muslimien MILF:n kanssa neuvotteluita voi haitata se, että osa väestä ei hyväksy itsenäisyyttä vähäisempää ratkaisua. Joka tapauksessa asevoimien ihmisoikeus-loukkaukset ovat olleet huomattavasti harvinaisempia kuin Arroyon kaudella.

Presidentti Aquinon kannalta nöyryyttävää oli, että heti hänen virkaanastumisensa jälkeisinä viikkoina tapettiin useampi kansalaisaktiivi ja myös toimittajia on edelleen kuollut (ks. artikkeli jäljempänä). Tekijöinä saattaa olla voimia, jotka yrittävät painostaa Aquinoa militantimpaan suuntaan.

Aquinon hallitus on vapauttanut kymmeniä poliittisia vankeja, mutta edelleen vangittuina on noin 200 henkilöä. Joulukuussa presidentti päätti myös armahtaa noin 300 kapinallissotilasta, mukaanlukien senaattori Antonio Trillanesin. Aquinon oma oikeusministeri Leila de Lima arvosteli presidenttiä siitä, että hän antoi armahduksen konsultoimatta ministeriötä juuri, kun kapinaan osallistuneiden oikeudenkäyntien piti alkaa.

Ihmisoikeuksien ja ulkopoliittisten intressien ristiriitaan liittyy myös se, että Filippiinit boikotoi Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuutta, jossa palkinto luovutettiin kiinalaiselle Liu Xiaobolle.

Talous ja köyhyyden vähentäminen

Talouspolitiikan perustana säilyivät hallituksenvaihdosta huolimatta samat neoliberaaliset linjaukset joita noudatetaan lähes koko maailmassa. Taloudellisen kasvun uskotaan sellaisenaan vähentävän köyhyyttä ja luovan työtä (talouden kehityksestä ks. artikkeli alla). Kun hallituksen mahdollisuudet sijoittaa infrastruktuuriin ym. investointeihin ovat vähäisiä, se uskoo etenkin yksityistämiseen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteishankkeisiin (Public Private Partnership). Tästä mallista on kuitenkin Filippiineilläkin esim. vesi- ja ener-giataloudessa epäonnistuneita esimerkkejä, joissa hinnat ovat nousseet köyhille saavuttamattomalle tasolle ja palvelu on ollut huonoa.

Filippiinien budjetista kuluu yli kolmasosa velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. Kriittiset taloustieteilijät lähtevät siitä, että jos köyhyyttä halutaan vähentää, pitää Argentiinan mallin mukaisesti olla suostumatta kansainvälisten rahoituslaitosten saneluun ja laittaa rajat velkojen lyhennyksille. Tässä suhteessa Aquinon hallitus kuitenkin noudattaa samaa linjaa kuin edeltävät hallitukset. Toinen rakenteellisesti köyhyyteen vaikuttava tekijä on maareformi. Aquinolle tämä on vaikea pala, sillä suvun suurin maatila Hacienda Luisita on yli 6000 hehtaarin suuruinen ja toistaiseksi suku ei ole ollut valmis siitä luopumaan eli ei myöskään maareformia edistämään.

Hallituksen budjetissa vuodelle 2011 on kuitenkin joitakin köyhien kannalta myönteisiä tekijöitä. Jo edellisen hallituksen aikana käynnistettiin Filippiineilläkin ohjelma, jolla köyhille perheille annetaan ehdollisesti kuukausittain ?toimeentulotukea?, jos lapset käyvät koulua, raskaana olevat naiset käyvät terveyskeskuk-sissa yms. Brasiliassa tällä mallilla on kyetty auttamaan kymmeniä miljoonia ihmisiä. Filippiineilläkin ohjelmaa laajennetaan 1,3 miljoonaan perheeseen. Samoin köyhien terveydenhuoltoon lisätään rahaa. Myös koulujen rakentamiseen myönnettiin huomattavasti lisää varoja.

Kansalaisten mielestä presidentti Aquino on hoitanut tehtävänsä hyvin. Marraskuun kyselyssä 74 % oli tyytyväisiä ja 10 % tyytymättömiä presidentin saavutuksiin. Vastaajat olivat samoin luvuin tyytyväisiä hallinnon toimintaan. Näin hyvää gallup-arvosanaa presidentit eivät ole saaneet yli kymmeneen vuoteen ja esim. Arroyoon oli viime keväänä tyytymättömänä reippaasti yli puolet vastaajista. Luottamusta osoittaa myös se, että 93 % vastaajista suhtautui vuoteen 2011 positiivisin odotuksin.

(Pekka Borg)


Oikeutta tohtori Gerrylle!

Tammikuun 24. päivänä 2011 kello 10.30 ammuttiin käytettyjen vaatteiden kaupassa villieläinlääkäri, radiotoimittaja, ympäristöaktivisti ja Palawanin kaivostoiminnan avoin kriitikko, tohtori Gerry Ortega.

Hänen menetyksensä on saanut tuhannet ihmiset vastarinnan, raivon ja surun valtaan. Tilastojen mukaan hän oli 37. ympäristöaktivisti, joka on surmattu vuoden 2001 jälkeen. Hän oli myös 142. toimittaja, joka on murhattu vuoden 1986 jälkeen. Tämä luku tekee Filippiineistä yhden maailman vaarallisimmista maista toimittajien kannalta.

Murhasta on jo syytetty viittä miestä (mukaan lukien aseenkäyttäjä), ja hänen kuolemaansa on yhdistetty myös eräs vaikutusvaltainen paikallinen poliitikko, mikä aiheuttaa suurta hämminkiä Palawanin poliittisessa il-mapiirissä.

Kaksi päivää ennen kuolemaansa hän oli kollegojensa kanssa ABS-CBN-säätiössä suunnittelemassa kymmenen miljoonan allekirjoituksen kampanjaa Palawanin kaivostoiminnan pysäyttämiseksi. Media, kansalaisjärjestöt, uskonnolliset järjestöt ja muut asiaan vihkiytyneet yksilöt ovat pitäneet huolen, että hänen tarinansa, kuolemansa ja elämäntehtävänsä ovat kaikkialla uutisissa. Hänet on ehkä vaiennettu, mutta hänen työnsä kuuluu ja näkyy enemmän kuin koskaan ennen. ?Oikeutta tohtori Gerrylle? ei pääty kampanjasta vastaavien henkilöiden vangitsemiseen, vaan jatkaa hänen unelmaansa ympäristön suojelemisesta.

Lisää tietoa tästä kaivostoiminnan vastaisesta allekirjoituskampanjasta on verkkosivulla Save Palawan Movement. Jos haluat osallistua kampanjaan, voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa: http://www.no2mininginpalawan.com/

(Margarita Sakilayan-Latvala)


Filippiinien väestö kasvaa

Filippiinien väestö tulee kasvamaan seuraavan 50 vuoden ajan, vaikka jokainen aviopari rajoittaisi lapsilukunsa kahteen. Näin arvioi äskettäin hallituksen väestöviranomaisen Popcomin edustaja. Filippiinien 94-miljoonainen väestö on nopeimmin kasvava Kaakkois-Aasiassa. Merkittävä osa eli 35 prosenttia väestöstä on alle 35-vuotiaita.

Kun Filippiinien väestö vuonna 1903 oli 7,6 miljoonaa, oli se vuoteen 2007 mennessä kasvanut jo 88,6 miljoonaan. Tahdin hidastumisesta ei ole merkkejä. Taustalla on suuren syntyvyyden lisäksi myös kuolleisuuden selvä aleneminen terveydenhoidon kehityksen myötä.

Presidentti Benigno Aquino III:n tuella lainsäätäjät yrittävät ajaa lävitse väestölain, joka on kohdannut kiivasta vastusta kirkon taholta. Lain myötä ajettaisiin entistä enemmän syntyvyyden säännöstelyä ja edistettäisiin myös ehkäisyvälineiden jakelua. Samaa hanketta on yritetty ajaa jo aiemmin, mutta kongressi on ollut asiassa jakautunut. Myös katolisen kirkon vastustus on tähän asti pysäyttänyt lain käsittelyn. Nyt kirkko on myöntänyt, että lakiesitys sisältää myös myönteisiä näkökantoja. Katoliset piispat ovat kuitenkin arvostelleet lakiesitystä puutteellisesta valmistelusta.

Marraskuussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan 69 prosenttia filippiiniläisistä oli lain kannalla, tosin vain harva oli tutustunut sen konkreettiseen sisältöön. Laista (RH Bill) on kuitenkin käyty varsin vilkasta keskustelua julkisuudessa. Lain alustavalle versiolle ja sen sisältämien toimien rahoitukselle on näytetty jo vihreää valoa edustajainhuoneessa, vaikka lopullinen sinetti on vielä saamatta.

Toisaalta Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton totesi äskettäin, että Filippiinien vahvuuksia ovat juuri suuret luonnonvarat ja nuori, kasvava väestö, kun taas teollisuusmaat kamppailevat ikääntyvän väestön ongelman kanssa.

Hyvät talousnäkymät

Presidentti Benigno Aquino III totesi vuodenvaihteessa, että talouden näkymät Filippiineillä ovat kääntyneet selvästi paremmiksi. Myös kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on mielipidemittausten mukaan vahvistunut.

Tilastoviranomaisten mukaan Filippiinien talous kasvoi viime vuonna 7,3 prosenttia, mikä on nopeinta tahtia sitten Marcoksen hallintokauden. Vilkastuneen kotimaisen kysynnän lisäksi myös ulkomaankauppa vauhdittui teollisuuden elpyessä globaalista taantumasta.

Kehitys näkyy myös valuuttakursseissa. Filippiinien keskuspankki, Bangko Sentral, uskoo peson jatkavan vahvistumistaan dollariin nähden, niin että ensi vuonna dollarilla saisi enää keskimäärin 35,50 pesoa. Keskuspankki ei ole asettanut peson vahvistumiselle jarruja, koska näin saadaan myös energian ja elintarvikkeiden hinnannousun kiihdyttämää inflaatiota kuriin. Keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan, vaikka se näkee inflaation kiihtyvän tänä vuonna 4,4 prosenttiin. Markkinoilla uskotaankin, että keskuspankki joutuu tänä vuonna nostamaan korkoaan hintakehityksen hillitsemiseksi.

Maan taloudelle tärkeitä ovat ulkomailla asuvien filippiiniläisten lähettämät rahasuoritukset, jotka vauhdittavat kotimaista kulutusta. Tilastojen mukaan Filippiinit vastaanottaa maailman maista neljänneksi eniten ulkomailta tulevia rahasuorituksia. Maailmanpankin arvion mukaan ulkomaisten rahasuoritusten arvo nousi viime vuodelta yli 21 miljardiin dollariin, missä oli nousua lähes neljännes edellisvuodesta. Kasvun uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna.

(Sami Noponen)


Eila on poissa

Tammikuun 22. päivänä 2011 nukkui pois seuran hallituksen jäsen Eila Helin. Pahanlaatuinen aivokasvain vei pirteän ja idearikkaan jäsenemme ja aina iloisen filippiinon-opiskelijan puolessa vuodessa. Vaikea on hänen paikkaansa täyttää.

Filippiinit-seuraan hän liittyi syksyllä 2007 ja ilmoittautui saman tien filippiinon kurssille oppiakseen tuoreen miniänsä äidinkielen. Seuraavaan hallitukseen 2008 hänet jo valittiin, ja hänen aloitteestaan seuran toimintavuosi 2009 omistettiin työperäiselle maahanmuutolle. Hän myös rohkaisi ottamaan filippiinon kielen vuosikokouksen 2010 aiheeksi.

Myös muualla kuin Filippiinit-seurassa hänet tunnettiin valoisana ja optimistisena ihmisystävänä. Hänen kiinnostuksensa ulottui Karjalasta Vuosaareen, Kambodzhaan ja Filippiineille. Hän toimi mm. puheenjohtajana Kambodzha-seurassa ja sukuseurassaan, lauloi kirkkokuorossa ja ahkeroi monissa muissa tehtävissä. Tämän kaiken lisäksi hän oli myös omistautuva äiti, isoäiti ja kummi.

Eila oli aktiivinen viimeisiin viikkoihinsa asti. Vielä joulun alla hän lähetti nämä kannustuksen sanat meille kaikille:

"Olisin niin mielelläni tullut kokoukseen ja pikkujouluun, mutta en taida jaksaa – pari viikkoa sitten olin jo toisessa aivoleikkauksessa ja tiistaina alkoi uusi solumyrkkykuuri, joka toivottavasti tappaa loputkin syöpäsolut, joten iloitkaa te toistenne seurasta ja työstä Filippiinien ja Suomen hyväksi! Rakkain terveisin ja hyvän joulun toivotuksin! Eila"

(Riitta Vartti)


Mabuhay-tiedotteen kokosi Pekka Borg.


etusivulle  | Filippiinit-sivulle  |  ajankohtaiset poliittiset tapahtumat  |  matkailu  |  lapset  |  ympäristökysymykset  |  naisten asema

Noynoy Aquinon ensimmäiset puoli vuotta 
Väheneekö korruptio? 
Ihmisoikeudet
Oikeutta tohtori Gerrylle! 
Filippiinien väestö kasvaa 
Hyvät talousnäkymät  
Eila on poissa 

Mabuhay 1 2009

Mabuhay 1 2007

Mabuhay 1 2006

Mabuhay 2 2005

Mabuhay 1 2005

Mabuhay 2 2004

Mabuhay 1 2004

Mabuhay 2 2003

Mabuhay 1 2003

Mabuhay 2 2002

Mabuhay 1 2002

Mabuhay 2 2001


© Filippiinit-seura ry
PL 1278
00101 Helsinki
www.filippiinit-seura.fi