Filippiinien aurinko

Mabuhay 1/2006
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 2.5.2006
Rauhanneuvottelut muslimien kanssa käynnissä 
Vankilaoloissa parantamisen varaa 
Arroyo pysäytti kuolemantuomiot 
Kauppataseen vaje suureni viime vuonna 
Peso vahvistunut poikkeustilan jälkeen 
Uusi antiterrorismilaki  
Presidentin asema epävakaa 
Arroyon "kansalaisaloite" perustuslain muuttamiseksi 
Poliittiset murhat uhkaavasti lisääntyneet  

Rauhanneuvottelut muslimien kanssa käynnissä

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) kohtaama poliittinen kriisi on vaikuttanut myös rauhanneuvotteluihin muslimiryhmittymä MILF:in kanssa. Neuvottelujen oli määrä alkaa maaliskuun alussa Malesiassa, mutta poikkeustilan takia aloitusta lykättiin.

Rauhanneuvottelut uhkasivat romuttua kokonaan, kun niitä ajanut kapinallispäällikkö Ebrahim Murad uhattiin kammeta paikaltaan. MILF.in sisäinen juoni kuitenkin paljastui ennen kuin mitään ehti tapahtua.

Maaliskuun lopulla Kuala Lumpurissa käydyissä rauhanneuvotteluissa ei päästy eteenpäin, kun kiperimmät kysymykset maa-alueiden omistuksesta ja itsehallinnosta jäivät ratkaisematta.

Hallitus odottaa silti yhä, että rauha MILF:in kanssa saadaan solmittua vielä tänä vuonna. Suuremman kapinallisryhmittymän eli MNLF:n kanssa rauha saatiin aikaan jo vuonna 1996. Näissä neuvotteluissa MILF ja Abu Sayyaf eivät olleet mukana.

Itsenäisen muslimialueen luomiseen tähtäävää sotaa on käyty Etelä-Filippiineillä jo 1970-luvun alusta lähtien. Taistelussa on kuollut yhteensä 120 000 ihmistä. Hallitus ja MILF sopivat alustavasta tulitauosta jo kolme vuotta sitten, mutta yhteenotot armeijan ja sissien välillä ovat jatkuneet siitä huolimatta. Salamat Hashimin 1980-luvun alussa perustama MILF on alkanut käydä suuremman MNLF:n kanssa neuvotteluja yhdistymisestä, mutta toistaiseksi näissä ei ole päästy konkreettiseen tulokseen. Hallituksen taholta mahdollista yhdistymistä on pidetty tervetulleena liikkeenä. GMA on kutsunut sekä MNLF:ää että MILF:iä mukaan terrorismin vastaiseen taisteluun. Hallitus ja armeija saavuttivat erävoiton huhtikuun lopussa, kun MILF:in johtaviin komentajiin kuuluva Daud M. Sarif ja hänen viisikymmentä taistelijaansa antautuivat kuukauden neuvottelujen jälkeen huhtikuun lopussa. MILF:in johtajan Al-Hajj Murad Ebrahimin mukaan hallitus voisi tukea rauhantekoa parhaiten vapauttamalla MNLF:n aikaisemman johtajan ja autonomisen muslimi-alueen kuvernöörin Nur Misuarin arestista.

Tilannetta pahentaa etelän muslimialueiden puutteellinen infrastruktuuri, vaikka useita hankkeita onkin pistetty alulle. Senaatti hyväksyi maaliskuussa autonomiselle muslimialueelle 8,3 miljardin peson budjetin, mikä on 20 prosenttia alempi summa kuin alun perin ehdotettu budjetti. Se on kuitenkin korkeampi kuin edellisen vuoden 7,2 miljardin peson budjetti.

Varoja tarvitaan muun muassa koulujen, teiden, sairaaloiden ja siltojen rakentamiseen. Suurin osa budjetista menee kuitenkin hallinnon henkilöstökuluihin.

Vankilaoloissa parantamisen varaa

Filippiinien vankilaolot ovat saaneet kritiikkiä osakseen Yhdysvalloista käsin. Yhdysvaltojen oikeusministeriön ihmisoikeusraportin mukaan selleissä on niin ahdasta, että vangit joutuvat nukkumaan jopa seisaaltaan ja selviämään ruokavaroilla, joihin on käytettävissä alle dollari päivässä.

Raportin mukaan vankiloissa on lähes nelinkertainen määrä vankeja niiden alkuperäiseen kapasiteettiin nähden. Ongelmat ovat pahimmat maaseudulla ja tilannetta pahentaa oikeuskäsittelyn hitaus. Joissakin vankiloissa vankien perheiden on annettu muuttaa vankilan tiloihin huolehtimaan omaisten ruokkimisesta. Myös vartijoiden korruptio rehottaa, rahalla saa lähes kaikkea.

Naisvankien kohdalla seksuaaliset väärinkäytökset ovat yleisiä, mutta uhrit ovat raporttien mukaan liian peloissaan tehdäkseen valituksia. Hallinnon piiristä esitetyt moitteet on torjuttu väärin tietoihin perustuvina.

Arroyo pysäytti kuolemantuomiot

Presidentti Arroyo teki pääsiäisenä uuden aloitteen, jonka mukaan noin 1200 kuolemaantuomitun vangin tuomio muutettaisiin elinkautiseksi. Taustalla on katolisen kirkon painostus, sillä sen mukaan kuolemanrangaistuksista tulisi luopua.

Presidentin neuvonantaja kiisti kuitenkin, että päätös olisi tehty kirkon painostuksen takia. Hänen mukaansa Arroyo on myös valmis kohtaamaan kuolemanrangaistuksen puoltajilta tulevan kritiikin. Päätös tehtiin lehdistösihteeri Ignacio Bunuyen mukaan täysin kristillisten arvojen pohjalta.

Kuolemanrangaistukset otettiin käyttöön presidentti Fidel Ramosin kaudella osana hänen rikollisuuden torjuntaohjelmaansa, mutta ensimmäiset tuomiot pantiin täytäntöön vuonna 1999 presidentti Joseph Estradan kaudella. Seitsemän rikollista ehdittiinkin teloittaa, ennen kuin Estrada keskeytti ne kirkon ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksesta. Arroyo kertoi virkakautensa alussa, ettei epäröisi turvautua teloituksiin, mutta on tämän jälkeen pehmentänyt kantaansa. Teloitusta odottaa tällä hetkellä lähes 1300 ihmistä.

Kongressin enemmistöjohtajiin kuuluva Eduar-do Gullas on sanonut, että kongressi päättää piakkoin, luovutaanko kuolemanrangaistuksesta lopullisesti. Hänen mukaansa presidentillä on kuitenkin asiassa viimeinen sana, vaikka kuolemanrangaistuksesta luopumiseen tarvitaan myös kongressin päätös.

Kauppataseen vaje suureni viime vuonna

Tilastolaitoksen mukaan Filippiinien kauppataseen vaje kasvoi viime vuonna edellistä vuotta suuremmaksi. Vaje ylsi 6,16 miljardiin dollariin, kun se alun perin arvioitiin 3,9 miljardiksi dollariksi. Viennin arvo oli 41,3 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 47,4 miljardia dollaria.

Maan aikoinaan varsin massiivinen ulkomainen velka oli viime vuoden lopussa keskuspankin mukaan 54,2 miljardia dollaria, mikä on noin puolet Filippiinien bruttokansantuotteesta. Edellisestä vuodesta velkataakka keventyi reilun prosentin.

Ulkomaiset avunantajat uudistivat huhtikuussa pitämässään kokouksessa vaatimuksen, jonka mukaan Filippiinien pitäisi tarttua kovemmalla kädellä korruptioon ja suunnata entistä enemmän varoja sosiaalisiin uudistuksiin sekä infrastruktuurin parantamiseen. Kun muut Kaakkois-Aasian maat käyttävät infrastruktuuriprojekteihin noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, on Filippiineillä osuus vain kaksi prosenttia.

Kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet osoittamaan, ettei Aasian maiden Asean-yhteistyökään ole tuonut Filippiineille kaikkia toivottuja etuja. Globalisaatio on johtanut maan sisäisten erojen polarisoitumiseen, koska se on heikentänyt maaseutuväestön asemaa. Filippiinien tehtävänä on monesti edelleen luovuttaa halpaa työvoimaa naapurimaihin. Epätasapainoon on kiinnittänyt huomionsa myös Aasian kehityspankki.

Esimerkiksi Unicef on kiinnittänyt huomiota siihen, että lasten aliravitsemus ei ole juuri vähentynyt Filippiineillä viidessätoista vuodessa. Hallituksen kampanjoinnista huolimatta myöskään lapsityövoiman käytöstä ei ole päästy eroon.

Hallitus on yrittänyt kohottaa kansansuosiotaan ilmoittamalla, että se huolehtii siitä, että polttoaineiden hinnat pysyvät alhaisina viimeaikaisista raakaöljyn maailmamarkkinahinnan korotuksista huolimatta. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa öljyn tuontitariffien alentaminen parilla prosentilla. Kallistunut öljy uhkaa vakavasti Filippiinien viime vuosina virkistynyttä taloutta.

Peso vahvistunut poikkeustilan jälkeen

Presidentti Arroyon maahan määräämä poikkeustila näkyi välittömästi osakekurssien notkahduksena ja peson heikkenemisenä. Tilanne kuitenkin korjaantui poikkeustilan kumoamisen jälkeen ja peso kipusi 51,22 pesoon dollaria kohden, mikä oli korkein arvo kolmeen ja puoleen vuoteen.

Tähän vaikutti myös ulkomaisten sijoitusten virran kääntyminen tammikuun negatiivisesta helmikuussa 515,3 miljoonaa dollaria positiiviseksi.

Uusi antiterrorismilaki

Kongressin alahuone on hyväksynyt uuden antiterrorismilain. Tämä mahdollistaa terrorismista epäiltyjen pidättämisen ilman oikeuden päätöstä ja terrorismista tuomitut voidaan pistää kärsimään elinkautista. Pidätysaika on rajattu kolmeen päivään. Laki on tähdätty erityisesti eri pommi-iskuista epäiltyjä muslimeja vastaan. Esimerkiksi Yhdysvallat on määritellyt Abu Sayyaf-ryhmän terroristiseksi organisaatioksi.

Opposition hallitsemassa senaatissa on kuitenkin epäilty, että sitä käytettäisiin Arroyon vastaisen opposition vaimentamiseen. Lain määritelmä terrorismista on melko laaja, sillä terrorismiksi voidaan lukea erilainen väkivalta tai sillä uhkaaminen taikka yleisen hajaannuksen ja sekaannuksen nostattaminen.

Amerikkalaisviranomaiset ovat kritisoineet Filippiinejä terrorismiepäilyjen lisäksi myös siitä, että paikallisessa järjestäytyneessä uhkapelissä tapahtuu rahanpesua ja myös huumekauppa on laajalle levinnyttä.

Myös kidnappausten lisääntyminen on yksi GMA:n hallinnon huolenaiheista. Viime vuonna poliisille ja viranomaisille raportoitiin yhteensä 44 kidnappausta, missä on 50 prosentin nousu edellisvuodesta. Näistä noin kymmenes kohdistuu ulkomaalaisiin. Suurin osa kidnappauksista jää kuitenkin raportoimatta poliisille. Rikolliset suosivat edelleen varakkaiden filippiinienkiinalaisten kidnappauksia.

Presidentin asema epävakaa

Presidentti Arroyon julistama poikkeustila on näkynyt hänen kannatuksessaan, sillä mielipidetiedusteluissa enemmistö on kannattanut GMA:n syöksemistä asemastaan jopa armeijan tukemalla kumouksella. Social Weather Stationsin maaliskuun alussa tekemässä kyselyssä 36 prosenttia oli kumouksen puolesta, kun 33 prosenttia oli sitä vastaan.

GMA:n suosio sai uuden kolhun huhtikuun alussa, kun poliisi käytti vesitykkejä sekä patukoita hajottaakseen mielenosoituksen. Protestoijat yrittivät ylittää presidentinpalatsiin vievän Chino Roces- eli aikaisemman Mendiola-sillan. Mukana oli aikaisempi varapresidentti Teofisto Guingona, joka ei kuitenkaan seurannut mielenosoittajia sillalle asti.

Kipinä protesteihin tuli Thaimaasta, missä mielenosoitukset johtivat epäsuositun pääministeri Thaksinin väistymiseen. GMA:lla ei ole koskaan ollut köyhimmän kansanosan tukea samalla tavoin kuin aikaisemmalla presidentillä Joseph Estradalla, joka kammettiin kumouksella virastaan vuonna 2001.

GMA:n suosiota älymystön piirissä ovat nakertaneet hänen omaksumansa kovat otteet tiedotusvälineitä kohtaan, joihin kuului joukkojen sijoittaminen Daily Tribune-lehden toimitukseen sekä televisio- ja radioasemille.

Vasemman laidan Bayan Muna -puolueen puheenjohtaja Satur Ocampo ja viisi muuta kansanedustajaa on ollut epäiltynä kaappauksen suunnittelusta yhdessä kommunistisen puolueen ja oikeistolaisten kapinallisupseerien kanssa. Vangittu kansanedustaja Crispin Beltran on sairaalahoidossa ja viisi muuta kansanedustajaa on helmikuun lopusta lähtien oleillut kongressirakennuksessa, koska muutoin heidätkin vangittaisiin. Toistaiseksi ei ole osoitettu näyttöä kansanedustajien osallisuudesta. Kommunistisen puolueen maanpaossa oleva johtaja Jose Maria Sison on kieltänyt, että puolue olisi ollut osallinen viime helmikuun oletetun kaappauksen suunnitteluun. Samaan aikaan hän kuitenkin vannoi, että vasemmistoarmeija NPA kiihdyttää iskujaan hallintoa vastaan. NPA:lla on yhä aseissa kahdeksantuhatta miestä, vaikka sen rivit ovat harventuneet 1980-luvusta.

Vapun mielenosoitukset sujuivat kuitenkin Manilassa rauhallisesti, vaikka kulkueet keräsivät tuhansia ihmisiä kaupungin keskustaan.

Arroyon "kansalaisaloite" perustuslain muuttamiseksi

Presidentti Arroyo on pyrkinyt monin keinoin käynnistämään perustuslain muutosprosessin, jossa siirryttäisiin kaksikamarisesta edustuslaitoksesta yksikamariseen parlamenttiin ja pääministerivetoiseen hallitukseen. Samaan aikaan enemmistö kansasta on presidentinvaltaisesta hallitusmuodosta luopumista vastaan. Perustuslain muutoksen vastustajiin ovat liittyneet kansalaisjärjestöjen lisäksi myös aikaisempi presidentti Corazon Aquino sekä senaatin puhemies Frank Drilon. Presidentin hallinnon muutoksesta käytävä keskustelu on toivotettu "tervetulleeksi".

Kongressissa perustuslain muutos ei ole vielä saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä ja sitä ei ole näköpiirissäkään. Siksi presidentinkansliasta käsin on käynnistetty perustuslaissa mainittu toinen reitti perustuslain muuttamiseksi eli allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen. Sisäministeriön toimesta virkamiehiä on mobilisoitu nimenkeruuseen alueillaan. Monet oikeusoppineet ovat kuitenkin tuominneet nimenkeruun perustuslain vastaiseksi, sillä hallituksen virkakoneisto ei voi olla kansalaisaloitteen alullepanija.

Poliittiset murhat uhkaavasti lisääntyneet

Amnesty International on kiinnittänyt huomiota siihen, että laitavasemmiston Bayan Muna -puolueen ja sitä lähellä olevien järjestöjen toimitsijoiden ja aktivistien murhat ovat huomattavasti lisääntyneet. Hallituksen asevoimien epäillään olevan monien laittomien teloitusten takana ja ainakaan se ei ole tehnyt mitään aseistettujen oikeistolaisten kuolemanpartioiden toiminnan estämiseksi. Asevoimissa on leimattu laillisesti toimivien kansallisdemokraattisten järjestöjen siviiliaktiivit NPA:n sissitaistelijoiksi, mitä Amnesty pitää tuomittavana.

Bayan Muna -puolue toteaa, että sen 32 kannattajaa tapettiin pelkästään viime vuonna ja hallitus ei ole "onnistunut" selvittämään yhtäkään niistä.

Tuoreet tiedot kertovat, että myös kaksi demokraattisen vasemmiston Akbayan-puoluetta lähellä olevien talonpoikaisjärjestöjen johtajaa murhattiin Negrosin ja Mindanaon saarilla huhtikuussa. Molemmat heistä organisoivat talonpoikia toimintaan maareformilain toteuttamiseksi. Näiden alueiden suurmaanomistajat ovat kiivaasti vastustaneet maidensa jakamista.


Filippiinit-seuran tiedote
Toim. Sami Noponen
Reiherintie1 B 27
00870 Helsinki
p. 09 - 6986 425


etusivulle  |  Filippiinit-sivulle  |  ajankohtaiset poliittiset tapahtumat  |   ihmisoikeustilanne  |  ympäristökysymykset  |  naisten asema  |  Filippiinit-seuran sivulle

Mabuhay 2 2005

Mabuhay 1 2005

Mabuhay 2 2004

Mabuhay 1 2004

Mabuhay 2 2003

Mabuhay 1 2003

Mabuhay 2 2002

Mabuhay 1 2002

Mabuhay 2 2001


© Filippiinit-seura ry
PL 1278
00101 Helsinki

www.filippiinit-seura.fi