Filippiinien aurinko

Mabuhay 1/2002
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 22.2.2002

Gloria vuoden presidenttinä - kritiikki lisääntyy  |  Amerikkalaiset Mindanaolla  |  Filippiinien talouskasvu ylitti odotukset  |  Nur Misuari aiheuttaa yhä ongelmia  |  Hallitus vaatii korvauksia kanadalaisilta  |  Riisiterassit pelastettava  

Gloria vuoden presidenttinä - kritiikki lisääntyy

Tammikuussa vuosi sitten People Power 2 -kansanliike pakotti Joseph Estradan luopumaan vallasta ja nosti varapresidentti Gloria Macapagal Arroyon (GMA) tilalle. Estrada on vangittuna, mutta oikeudenkäynti häntä vastaan ei ole edes kunnolla käynnistynyt. Tosin kritiikki nykyistä presidenttiä kohtaan lisääntyy niin köyhien kuin rikkaidenkin keskuudessa. Vuosi sitten kansa odotti Glorian saavan nopeasti aikaan suuren muutoksen.

Gallupeissa GMA saa vielä puolen kansan kannatuksen, mutta suunta on ollut alaspäin. Köyhät syyttävät Gloriaa siitä, että heidän elinoloissaan ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Myös GMA:n vierailut slummeissa, joissa hän syö köyhien kanssa samaa ruokaa käsin kameroiden loisteessa, on aiheuttanut ikäviä rinnastuksia Estradan tyyliin.

Sotilaiden piiristä on kuulunut myös vakavasti otettavia vallankaappaushuhuja. Osa upseeristoa on valmiita toimintaan sopivassa tilanteessa, ja jo puheet kaappauksesta riittävät painostamaan sotilaille etuuksia ja lisää valtaa. Toisaalta Glorian asemaa ovat horjuttaneet jopa hänen lähimmät puoluetoverinsa. Jopa entinen presidentti Ramos on kritisoinut Gloriaa siitä, että hänen ei pitäisi nyt valmistautua vuoden 2004 vaaleihin, vaan keskittyä laittamaan maan taloutta kuntoon. Tosin on epäilty Ramosin itse haikailevan paluuta presidentiksi vuonna 2004 ja sama motiivi on ehkä muidenkin johtavien puoluetoverien puheiden takana.

Yksi ristiriitoja aiheuttava tekijä presidentin linjassa on hänen pyrkimyksensä maksaa poliittista kiitollisuudenvelkaansa kaikille Estradaa kaatamassa olleille ryhmittymille. Tässä rintamassa oli niin köyhiä kuin yläluokkaakin, mutta suurissa asioissa GMA on perinteiseen filippiiniläiseen tyyliin valinnut eliitin intressit. Ekonomistina hän on noudattanut samaa uusliberalistista talouspolitiikka kuin muissakin maissa. Maattomien maatyöläisten tarpeet ovat siinä jääneet toissijaisiksi.

Uudelta hallinnolta on myös odotettu, että se kykenisi palauttamaan rauhan maahan ja lopettamaan ihmiskaappaukset. Suomessa tunnetaan vain Abu Sayyaf, mutta monet muut rikollisryhmittymät tekevät jatkuvasti sitä enemmän kidnappauksia.

Heti syyskuun 11. päivän jälkeen presidentti Arroyo julisti antavansa täydellisen tuen USA:n terrorisminvastaiselle taistelulle. Kun GMA kutsui USA:n 660 sotilasta yhteisiin "6 kuukauden sotaharjoituksiin" Filippiineille, syntyi tästä melkoinen perustuslaillinen keskustelu. Lain mukaan vain senaatin ratifioimalla sopimuksella voidaan hyväksyä ulkomaalaisten joukkojen pitempiaikainen oleskelu maassa. Ulkoministeri, lakimies Teofisto Guingona piti hänen ohitseen valmisteltua sopimusluonnosta sotaharjoituksista perustuslain vastaisena ja oli julkisesti presidentin kanssa eri mieltä.

Tässä asiassa GMA on saanut kyselyissä enemmistön tuen kansalta, joka uskoo USA:n sotilasmahdin kykenevän tuhoamaan Abu Sayyafin lopullisesti. Kriittiset kansalaisjärjestöt kuitenkin vastustavat USA:n sotilaiden tuloa, koska pelkkien harjoitusten sijaan Filippiineistä ehkä ollaan taas tekemässä tukikohtaa USA:n globaalien etujen ajamisessa.

Gloria ei ole täyttänyt niitä suuria odotuksia, joita hänelle asetettiin. Toisaalta maan talous ei ole huonontunut vuodessa ja se on varmasti paljon paremmassa kunnossa kuin jos Estradan kausi olisi jatkunut. Korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset eivät poistuneet Estradan lähdön myötä, mutta siinä suhteessa on palattu "Filippiineille normaaliin tasoon".

Maassa tyypilliseen tapaan ratkaisuksi ongelmiin on jälleen esitetty presidentin vaihtamista joko uudella kansannousulla tai sotilasvallankaappauksella. Toiset nykypolitiikkaa arvostelevat kansalaisjärjestöt korostavat, että yhteiskunnan demokraattisia rakenteita ei vahvisteta kansannousuilla joka käänteessä, vaan toimimalla linjan muuttamiseksi. (Pekka Borg)

Amerikkalaiset Mindanaolla

Yhdysvaltain vihreiden barettien ja muiden armeijan joukkojen saapuminen Basilanin saarelle on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Amerikkalaisjoukkojen poistumisesta on vasta kymmenkunta vuotta ja pelot uusien tukikohtien rakentamisesta ovat suuria. Abu Sayyafin joukot pitävät yhä Basilanilla vankeinaan amerikkalaista pariskuntaa, Martin ja Gracia Burnhamia.

Amerikkalaisten on kerrottu tulevan kouluttamaan paikallisia joukkoja vuosittaisten Balitakan-sotaharjoitusten ajaksi, joten heillä on oikeus vain itsepuolustukseen. Käytännössä yhdysvaltalaiset ovat toimineet varsin omapäisesti. Oppositiossa joukkojen pelätään jäävän maahan, vaikka viimeinenkin panttivanki olisi vapautettu. Amerikkalaiset vakuuttavat poistuvansa maasta alle vuodessa.

Läsnäoloa pidetään perustuslain vastaisena, koska sen on puolustussopimuksen mukaan mahdollista vain ulkoisen sotilaallisen uhkan oloissa ja nyt kohde on maan rajojen sisäpuolella. GMA:n mukaan kyse on yhteistyöstä kansainvälisten terroristien häätämiseksi. Maailman talousneuvoston kokouksessa New Yorkissa presidentti julisti, että Filippiinien tukikohdat ovat periaatteessa avoimia myös muille maille, jotka taistelevat terrorismia vastaan.

Yhdysvaltain senaattori Sam Brownbackin sekä joidenkin amerikkalaisten tiedotusvälineiden esittämät arvelut, että USA laajentaisi terrorisminvastaista sotaansa Irakin sijaan Filippiineille, ovat saaneet opposition senaattorit raivoihinsa. Senaatin kansainvälisten suhteiden komiteaa johtavan Blas Oplen mukaan amerikkalaisten läsnäoloa ei voida oikeuttaa Visiting Forces -sopimuksen pohjalta, kuten GMA on esittänyt. GMA on yrittänyt vaimentaa kritiikkiä ilmoittamalla, etteivät amerikkalaiset missään oloissa osallistu suoraan taisteluun. Sotaharjoituksen ääriviivat piirtävässä "Terms of Reference" -sopimuksessa todetaan, että amerikkalaiset toimivat filippiiniläisten alaisuudessa.

Yhdysvaltalaiset ovat todenneet olevan mahdollista, että sotilaita kuolee Abu Sayyafin pommi-iskuissa kuukausia kestävässä sotaharjoituksessa. Myös kommunistien NPA on varoittanut, että se pitää amerikkalaisia sopivina iskujen kohteina, jos nämä tulevat NPA:n alueelle. Toistaiseksi mitään ei ole sattunut.

Filippiinien talouskasvu ylitti odotukset

Filippiinien kansantalous näyttää kestäneen viime kuukausien taantuman muuhun Kaakkois-Aasiaan verrattuna keskimääräistä paremmin. Viranomaisten mukaan kasvu ylsi viime vuonna 3,4 prosenttiin. Viennin ja teollisuustuotannon yleisen alamäen korvasi telekommunikaation ja maatalouden kohtuullinen veto. Kasvu pysyi yllä myös loppuvuodesta.

Näin ollen lähtökohdat tälle vuodelle ovat olosuhteisiin nähden suotuisat. Hallituksen tavoite tämän vuoden kasvuksi on 4,0-4,5 prosenttia, mutta esimerkiksi investointipankki Goldman Sachs uskoo vain 2,0-2,5 prosentin kasvuun. Hallitus yrittää pitää kiinni 3,1 prosentin suuruisesta budjettivajeesta, mutta tässä on kova työ, sillä veropohjan laajentaminen olisi välttämätöntä sosiaalisten reformien rahoittamiseksi. Aasian kehityspankin mukaan talouden kasvun pitäisi olla noin kaksinkertainen, jotta köyhyyttä saataisiin vähennettyä. Pankki on varannut tälle vuodelle 349 miljoonaa dollaria projekteihin, jotka liittyvät muun muassa metsätalouteen, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Taloudellinen menestys onkin varsin kaksijakoista: viime vuonna noin 60000 työntekijää menetti työnsä konkurssien takia. Virallisesti joka kymmenes filippiiniläinen on työtön, mutta käytännössä luku on suurempi. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan enemmistö filippiiniläisistä pitää itseään köyhänä ja odottaa tilanteen pahenevan kuluvan vuoden aikana. Maaseudulla työväestön kurjistuminen on jatkunut. Hallinnon "rakkikoirana" tunnettu senaattori Panfilo Lacson haluaa Macapagal-Arroyon kuitenkin jatkavan kautensa loppuun, koska jatkuvat vallanvaihdokset eivät ole hyväksi taloudelle.

Presidentin viimeisiin saavutuksiin kuuluu "roskapankin" pystyttäminen investointipankki Lehman Brothersin avulla. Filippiiniläispankkien lyhentämättömien lainojen määrän arvioidaan nousevan yhdeksään miljardiin dollariin. Tämän tehtävän lisäksi rahasto sijoittaisi muun muassa asuinprojekteihin sekä muihin hallinnon hyväksi katsomiin hankkeisiin.

Keskuspankki odottaa peson asettuvan tänä vuonna 52 peson tuntumaan dollariin nähden, kun kansainväliset sijoitukset alkavat taas palailla maahan. Filippiiniläisyhtiöihin tehdyt sijoitukset laskivat viime vuonna 39,2 miljardiin pesoon vuoden 2000 84,7 miljardista pesosta. Erityisesti sijoittajat tuntuivat väistävän teollisuuden tuotantoyrityksiin satsaamista.

Nur Misuari aiheuttaa yhä ongelmia

Virastaan poistettu Mindanaon kuvernööri Nur Misuari aiheuttaa viranomaisille monenlaisia huolia. Uudeksi kuvernööriksi valittu ja kansainvälistä apua kuuluttava Parouk Hussin on syyttänyt edeltäjäänsä ilmeisen aiheellisesti varojen tuhlailusta ja korruptiosta. Misuaria kannattavien joukkojen on epäilty syyllistyneen milloin mihinkin, kuten pommien valmistukseen ja terrori-iskujen suunnitteluun Manilassa. Hallituksen joukkojen ja Misuarin sissikannattajien välisissä taisteluissa on kuollut Mindanaolla kymmeniä. Myönteiseen antiin kuuluu, että hallitus on edennyt neuvotteluissa MILF:in kanssa tulitaukoasteelle.

Vuonna 1996 rauhansopimuksen myötä virkaansa astunut MNLF:n entinen johtaja Misuari luopui rauhansuunnitelmasta marraskuussa ennen paikallisvaaleja ja johti hyökkäyksiä armeijaa vastaan. Syntyneessä kahakassa Sulussa kuoli 100 henkeä. Misuari pakeni myötämielisesti suhtautuneeseen Malesiaan, missä hänet pidätettiin. Misuarin kannattajat hyökkäsivät muun muassa hallituksen rakennukseen Zamboangassa. GMA syyttää Misuaria yhteyksistä kansainvälisiin terroristeihin, kuten Bin Laden -yhteyksistään tunnettuun Abu Sayyafiin. Suoria todisteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Misuari siirrettiin tammikuun alussa Malesiasta vankeuteen Manilan lähelle. Misuari pitää Hussinin valintaa laittomana ja itseään yhä Mindanaon autonomisen alueen johtajana. Misuarin oikeudenmukaista kohtelua ovat vaatineet myös monet maltillisten muslimien järjestöt.

Hallitus vaatii korvauksia kanadalaisilta

GMA:n hallinto aikoo vaatia korvauksia kanadalaisyritys Placer Domelta, jonka kaivoksella vuonna 1996 sattunut onnettomuus aiheutti mittavia ympäristövahinkoja Boac-joella sekä Calancan-lahdella. Noin 300 miljoonaa tonnia kaivosjätettä ajautui jokeen, kun Marcopper Miningin jäteallas petti. Kanadalaiset omistavat yhtiöstä 40 prosenttia.13 miljoonaan dollariin nousevien korvausvaateiden on tarkoitus toimia myös esimerkkinä muille samalla alalla toimiville yrityksille.

Riisiterassit pelastettava

International Union for Conservation of Nature (IUCN) ja International Council of Monuments and Sites (Icomos) -järjestöjen mukaan Luzonin saarella sijaitsevat Ifugaon riisiterassit ovat vaarassa menettää World Heritage -statuksensa kymmenen vuoden kuluessa, jos terassien rappeutumista ei estetä. Riisiterassit liitettiin osaksi maailman perintöä vuonna 1995, ja nyt valvomaton kehitys alueella sekä kansainvälisen avun puute uhkaavat niiden säilymistä.

Viime syyskuussa järjestöt suorittivat tarkastuksen ja evaluoinnin Ifugaon riisiterassien hoidon ja suojelun etenemisestä. Raportti evaluoinnin tuloksista julkaistiin Unesco World Heritage Centerin 25:ssä Extraordinary Bureau Session -tapaamisessa Helsingissä viime joulukuun alussa. Raportti sisältää evaluoinnin tuloksia sekä suosituksia Filippiinien hallitukselle pitkän tähtäimen suojelusuunnitelman laatimiseksi.

Tällä hetkellä Ifugaon alueelta puuttuu järjestelmällinen seurantaohjelma sekä kattava riisiterassien hoitosuunnitelma. Tämä tekee terassien suojelun ja kestävän kehityksen alueella mahdottomaksi. Lisäksi alkuperäinen Ifugao Terraces Commission on korvattu uudella työryhmällä, mikä raportin mukaan on osoitus heikentyneestä poliittisesta sitoumuksesta ja alueen arvostuksen puutteesta osana kansainvälisesti merkittävää World Heritage -listaa. IUCN ja Icomos suosittelevatkin Filippiinien hallitukselle pysyvän ja tehokkaan elimen perustamista koordinoimaan ja johtamaan toimenpiteitä Ifugaon riisiterassien rappeutumisen estämiseksi. Tutkimuksessa suositellaan myös uuden evaluoinnin suorittamista tänä vuonna osana kuuden vuoden suojelusuunnitelmaa sekä hoitosuunnitelman laadintaa kansainvälisessä workshopissa. Raportissa kehotetaan lisäksi paikallista matkailualaa kehittämään kulkuyhteyksiä Manilasta riisiterasseille sekä yhdistämään terassien keskeiset suojelualueet helppokulkuiseksi verkostoksi.

Icomos ja IUCN toteavat, että riisiterasseilla on huomattava kansainvälinen merkitys ympäristönsuunnittelun kannalta, sillä ne ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka luonnonarvot voidaan punoa yhteen kestävällä tavalla. James Cariao, Ifugaon historian tutkija, varoitti jo muutamia vuosia sitten, että riisiterassit häviävät tämän vuosituhannen alkupuoliskolla, jos mitään ei tehdä niiden pelastamiseksi. Myös Banauen pormestari, Tito A. Candelario, on pyytänyt apua rappeutuvien riisiterassien säilyttämiseksi. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka aiheuttaa riisipeltojen rappeutumisen, on vesialtaiden tuhoutuminen.

"Banauen toimeentuloa ylläpitävä järjestelmä on vaarassa. Tiheät ylämaan metsät, jotka aikaisemmin suojelivat terassien vesialtaita, ovat vähitellen häviämässä", kertoo Candelario. Lisäksi kastelujärjestelmät ja kanaalit, jotka elättivät vuoristoalueen maatiloja vuosien ajan, tuhoutuivat Pohjois-Luzonia ravistelleessa maanjäristyksessä heinäkuussa 1990. (Anna Piskonen)


Filippiinit-seuran tiedote
Toim. Sami Noponen
Reiherintie1 A 3
00870 Helsinki
p. 09 - 6986 425


Filippiinit-seuran sivulle
Etusivulle

Mabuhay 2 2001


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi