Tietoa Filippiineistä
Sivu on päivitetty 21.7.2016, riitta.vartti@kolumbus.fi

Filippiinit pähkinänkuoressa  |  juhlapäivien vietto  |  kansallislaulu  |   kielet  |   kulttuuri  |   uskonnot  |   tapakulttuuri  |   ruokakulttuuri  |   luonto  |   luonnonkatastrofit  |   kansalliskukka  |   kansallistanssi  |  kirjallisuutta  |   matkailu  |   filippiiniläiset Suomessa  |   etusivulle

Filippiinit pähkinänkuoressa
Filippiinien kartta
Kartta: Riitta Vartti
Sampagita
sampagita

Sampagita (engl. ja esp. sampaguita, tagalogiksi myös kampupot) on Filippiinien kansalliskukka. Se on jasmiinilaji, jolla on pienet valkoiset, hyväntuoksuiset kukat. Monista sampagita-lajeista tunnetuin on kautta vuoden kukkiva Jasminum sambac, josta tehdään seppeleitä kaulaan ja ranteisiin. Sampagitasta valmistetaan myös hajuvettä.

Tinikling

Tiniklingiä pidetään kansallistanssina. Se on suosittu erityisesti Leytellä ja muualla Visayasin saaristossa. Tanssi matkii tikling-linnun liikkeitä, kun se kävelee heinien seassa, juoksee oksien yli tai väistelee riisinviljelijöiden asettamia bambuansoja. Tanssijat - usein mies ja nainen - matkivat tikling-linnun viehkeää nopeutta väistelemällä taitavasti bambukeppejä, joita kaksi vastakkain istuvaa tanssijaa liikuttelee rytmikkäästi lattialla.

Tanssia voi kuunnella esim. sivulta http://www.sinfonia.or.jp/~infortec/hotspots/boracay/tinikl.htm


Lisää tietoa Filippiineistä esimerkiksi kirjassa Filippiinit - myrskyjen ja mahdollisuuksien saaristo.


Nimi Pilipinas

Republic of the Philippines

Republica de Filipinas

Pinta-ala 300 000 km2
Väkiluku n. 105 miljoonaa
Asukastiheys yli 300 as. / km2
Väestönkasvu 2,1% vuodessa
Kaupunkiväestön osuus 57%
Pääkaupunki Metro Manila,
n. 15 miljoonaa asukasta
Viralliset kielet Vuodesta 1987 filippiino (englanniksi ja espanjaksi Filipino, tunnetaan myös vanhalla nimellä pilipino sekä tagalog tärkeimmän aineistonsa mukaan) ja englanti
Valtiomuoto presidenttivaltainen tasavalta
Presidentti vuodesta 2016 Rodrigo Duterte

Lempinimi Rody, Digong ym.

Itsenäisyyspäivä 12.6.1898
YK:n jäsenyys 1947
Rahayksikkö peso (P), joka jakautuu 100 centavoon
Aikaero Suomeen + 6 h talviaikaan, kesällä +5
Etniset ryhmät Malaijit (tagalogit, visayat, ilokanot ym.), lukuisia alkuperäiskansoja sekä kiinalaisia
Uskonnot roomalaiskatolisia 80%, muita kristittyjä 10%, islamilaisia 5% sekä buddhalaisia ja animisteja
Kouluolot lukutaitoisia 92,3%, funktionaalinen lukutaitoisuus 84%, enemmistö suorittaa yläasteen
Elinkeinot Osuus BKT:sta 2007: maatalous 14,1 %, teollisuus 31,3 %,
palvelut 54,6 %.
Sosiaaliset olot Suuret elintasoerot. Maanomistus keskittynyt harvoille suvuille. Kolmasosa perheistä elää alle virallisen köyhyysrajan. Työttömyys n. 10%.
Velkaantuminen budjetista lähes 30% käytetään ulkomaanvelan hoitoon
Ilmasto Trooppinen, kuuma ja kostea. Vuorokauden lämpötila +23-30 astetta. Kuiva kausi tammi-huhtikuu, sadekausi touko-joulukuu.
Luonnonkatastrofit maanjäristykset, hirmumyrskyt (taifuunit), tulivuorenpurkaukset, maanvyörymät, tulvat, hyökyaallot (tsunamit) ja kuivuus ovat tavallisia
Ympäristöongelmat metsien hupeneminen, maaperän eroosio, pohjaveden suolaantuminen, rannikkovesien saastuminen, kaupunkien slummiutuminen
Siirtomaahistoria Espanjalaiset "löysivät" Filippiinit 1521 ja hallitsivat Meksikon kautta vuoteen 1898, jolloin maa itsenäistyi ensi kerran kansannousun seurauksena. Espanja myi kuitenkin Filippiinit Yhdysvalloille, jonka hallussa maa oli 4.7.1946 saakka. Tiiviit, taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset suhteet Yhdysvaltoihin ovat edelleen säilyneet.


Kirjallisuutta

Filippiineille sijoittuvaa kaunokirjallisuutta suomeksi


Riitta Vartti
Taifuunivuosi.
Kirjayhtymä 1998.

ISBN 951-26-4382-0

"Eletään vuotta 1989, Berliinin muurin sortumisen ja Tiananmenin tapahtumien aikaa. Kaksi ystävätärtä, Leena ja Teija päättävät pitää sapattivuoden ja lähteä Filippiineille. He kun ovat moderneja maailmankansalaisia, lähteminen on heille helppoa. Parastahan on se kun 'ei ole siellä muttei enää täälläkään', kuten Leena toteaa lentokoneessa istuessaan.

Filippiinit on kuitenkin Teijalle ja Leenalle kulttuurishokki. He kauhistelevat filippiiniläisten vähäistä ympäristötietoutta, paheksuvat muita turisteja, pöyristelevät prostituutiota ja päivittelevät filippiiniläisten vanhakantaista puhetta vallankumouksesta - eihän enää missään puhuta tosissaan maailman vääryyksien oikaisemisesta! Kaiken lisäksi he sentään vain halusivat tulla lepäämään palmujen kuiskeeseen eivätkä osallistumaan vieraan maan sisäisiin ongelmiin.

Riitta Vartti on terävänäköinen havainnoitsija, loistava ajankuvaaja ja verevä tarinaniskijä. Taifuunivuodesta voi jokainen moderni länsimaalainen tunnistaa itsensä."

Kirjan takakannesta

Suomennettua

Abellana, Esperanza (1999). Jotta pystyisi hengittämään. Teoksessa Kaiverruksia riisinjyvässä. Naisten elämäntarinoita. Toim. Edith Sizoo. LIKE, Helsinki. ISBN 951-578-683-5.

Neljän eri vuosikymmeninä syntyneen filippiiniläisnaisen elämäntarinat.

Kaunokirjallisuutta muilla kielillä

Axelsson, Majgull: Rosario är död. Tiden 1991.

(Myös englanniksi: Rosario Is Dead)

Järkyttävä kuvaus nuoren tytön elämästä ja kuolemasta Filippiinien seksiturismin keskuksissa.

Filippiiniläisistä Suomessa

Sinisalo, Johanna (2000). Ennen päivänlaskua ei voi. Tammi, Helsinki. Romaani. Finlandia-palkinto 2000.
ISBN 951-31-1886-X

Tampereelle sijoittuvassa fantasiaromaanissa homopoika Mikael pelastaa kadulta villin eläimen, peikonpoikasen, ja syöksee itsensä vaarallisten tapahtumien pyörteeseen. Muista henkilöhahmoista kiinnostavin on alakerrassa asuva filippiiniläistyttö Palomita, jonka väkivaltainen aviomies Pentti on hankkinut jonkun Sir Vilin kautta ja kohtelee vankinaan. Vailla koulutusta Palomita on lähtenyt kotoaan Mindanaolta uskoen isänsä ja veljensä tarinaa sairaanhoitajaksi pääsystä. Sen sijaan hän on tietysti joutunut manilalaiseen tyttöbaariin ja sitä kautta vaimovälittäjien kansioihin. Palomitan tarina tuntuu kaikessa mielikuvituksellisuudessaan valitettavan mahdolliselta.

Arteva, Sinikka (2000). Rakastuin ulkomaalaiseen. Myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa. Tammi, Helsinki.
ISBN 951-31-1870-3.

Kirjassa haastatellaan monen muun ohella myös suomalais-filippiiniläistä paria, Reijo ja Thelma Huttusta. He kertovat tyypillisen tarinan tapaamisestaan Libyassa ja onnestaan Suomessa.

Huttunen, Laura (2002). Kotona, maanpaossa, matkalla. Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämäkerroissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ISBN 951-746-362-6.

Kirjassa analysoidaan 73 omaelämäkertaa, joiden joukossa on myös filippiiniläisen "Marian" kertomus. Hänen tarinansa mottona voisi olla "vaikeuksien kautta voittoon": köyhyydestä ja ihmissuhdekurjuudesta Filippiineillä turvalliseen avioliittoon Suomessa.

Ensimmäinen suomennos filippiiniläisestä kirjallisuudesta:

Tulikärpänen - filippiiniläisiä novelleja. Toim. Riitta Vartti. Kääntöpiiri 2001.
ISBN 951-8989-56-7.

Vaikuttavia novelleja 13 kirjailijalta, jotka edustavat Filippiinien eri aikakausia ja elämänpiirejä. Filippiinit-seuran naisryhmä PINAYn käännöstyönä syntynyt kokoelma.

Muita

Katso myös:

Kirjasto

Filippiinit-seuran julkaisut

Kirjallisuus


Filippiinit pähkinänkuoressa  |  juhlapäivien vietto  |  kansallislaulu  |   kielet  |   kulttuuri  |   uskonnot  |   tapakulttuuri  |   ruokakulttuuri  |   luonto  |   luonnonkatastrofit  |   kansalliskukka  |   kansallistanssi  |  kirjallisuutta  |   matkailu  |   filippiiniläiset Suomessa  |   etusivulle


© Filippiinit-seura ry
www.filippiinit-seura.fi